KT: Hallitusohjelmaneuvotteluissa huomioitava sote-alan työvoimatarve
Vakavaa henkilöstöpulaa esiintyy sote-alan lisäksi esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, opetusalalla, teknisellä sektorilla ja pelastustoimessa, sanoo KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen.Kuva: Sonja Eloranta
Hallitusohjelmaneuvotteluissa on kiinnitettävä huomiota sosiaali- ja terveysalan hälyttävään henkilöstöpulaan, vaatii Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Järjestön mukaan henkilöstöpula uhkaa jo nyt monia kansalaisille elintärkeitä peruspalveluita, ja palveluiden järjestäminen hankaloituu tulevina vuosina entisestään.
–Vakavaa henkilöstöpulaa on sote-alan lisäksi kaikilla toimialoilla, esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, opetusalalla, teknisellä sektorilla ja pelastustoimessa. Kuntien ja hyvinvointialueiden työvoimatarvetta ei ole mahdollista täyttää ilman työperäisen maahanmuuton helpottamista ja merkittävää lisäämistä, sanoo KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen tiedotteessa.
Henkilöstötarpeen täyttämiseksi on KT:n mukaan otettava käyttöön kaikki keinot koulutuksen lisäämisestä työurien pidentämiseen ja tiukkojen henkilöstömitoitusten väljentämiseen. Myös työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa on määrätietoisesti lisättävä.
Ei työperäisen maahanmuuton tulorajoille
Työvoiman tarve kunnissa ja hyvinvointialueilla kasvaa väestön vanhetessa kahdella tavalla. Samaan aikaan kun nykyisiä työntekijöitä jää eläkkeelle, ikääntyvä väestö tarvitsee yhä enemmän ja aiempaa kalliimpia palveluita. Lasten ja työikäisten veronmaksajien määrä puolestaan vähenee.
– Työikäisten paineita eivät kasvata vain sote-kustannukset, vaan esimerkiksi vihreä siirtymä ja kasvavat puolustusmenot. Suoraan sanoen tarvitsemme jokaisen työikäisen, joka haluaa rakentaa elämäänsä ja työskennellä Suomessa, sanoo KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho.
KT:n mukaan työperäistä maahanmuuttoa ei pidä rajoittaa keinotekoisilla tulorajoilla. Esimerkiksi hoiva-avustajan tai lähihoitajan työ on yhteiskunnallisesti tuottavaa ja arvokasta, vaikka palkka ei yltäisi suomalaisten palkansaajien keskituloihin. Kukaan ei tee turhaa työtä.
–Kaikki tulijat eivät kenties tuota veroeuroja heti, mutta huoltosuhteen ongelmien ratkaisussa on katsottava pidemmälle, vuosien ja vuosikymmenien päähän. Tarve työvoimalle on valtava, Ruskoaho sanoo.
Hyvinvointialueilla töitä kymmenilletuhansille maahanmuuttajille
Hyvinvointialueet arvioivat, että niiden työvoimatarpeesta alle 80 prosenttia voidaan kattaa Suomessa jo olevalla ja alalle valmistuvalla työvoimalla ja loput yli 20 prosenttia tulee kattaa työperäisellä maahanmuutolla. Luvut käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön sekä Pohjois-Savon ely-keskuksen tuoreesta selvityksestä. Siihen vastasivat kaikki hyvinvointialueet sekä Helsinki ja HUS.
–Tämä tarkoittaa, että pelkästään hyvinvointialueilla tarvitaan kymmeniätuhansia työperäisiä maahanmuuttajia tulevina vuosina. Vaikka hyvinvointialueilla on rekrytointihankkeita joko käynnissä tai suunnitteilla, niiden mittaluokka on vielä täysin riittämätön, sanoo KT:n kehittämispäällikkö Sirpa Sivonen.
KT:n mukaan työnantajat tarvitsevat valtiolta tukea kielikoulutuksen järjestämiseen ja esimerkiksi oleskelulupien sekä perheenyhdistämisen prosessien helpottamiseen. Lisäksi Valviran vaatimia kielikokeita ja pätevyyden laillistamismenettelyjä on nopeutettava ja sujuvoitettava, KT vaatii.
Sivosen mukaan esimerkiksi sote-alan jäykät kielitaitovaatimukset yhdistettynä riittämättömään kielikoulutustarjontaan heikentävät Suomen kilpailukykyä Ruotsiin verrattuna.
–Kansainvälinen rekrytointi on kovaa työtä, ja jokaisesta vaivalla saadusta työntekijästä on pidettävä kiinni. Työnantajat tarvitsevat valtiovallalta tähän työhön selkeää sitoutumista ja joustavia tukirakenteita, Sivonen sanoo.
