Hoitajapulaan reagoimiseksi esitetty palkkaohjelma aiheuttaisi miljardiluokan kasvun palkkakustannuksiin viiden vuoden aikana, KT arvioi. Kuva: Ville Miettinen

Hoitajajärjestöjen Tehyn ja SuPerin esittämä sote-alan palkkaohjelma kasvattaisi sote-alan palkkakustannuksia viidessä vuodessa kumulatiivisesti 4,8 miljardia euroa, KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat arvioi.

Järjestöt esittävät sote-alalle viiden vuoden ”pelastusohjelmaa”, jolla peruspalkkatasoa nostettaisiin 3,6 % vuosittain normaalien sopimuskorotusten lisäksi.

Järjestöjen mukaan palkkaohjelma turvaisi naisvaltaisen hoitoalan veto- ja pitovoiman.

KT:n mukaan viiden vuoden palkkaohjelma merkitsisi jokaista Suomen palkansaajaa kohti lisää veroja vuodessa keskimäärin noin 336 euroa.

– On selvää, että hoitajat ja kunta-alan henkilöstö ovat palkankorotuksensa ansainneet, mutta 3,6 prosentin ylimääräiset korotukset viiden vuoden aikana merkitsisivät julkisen talouden kestävyyden vaarantumista ja veronkorotuksia veronmaksajille, KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen sanoo tiedotteessa.

KT:n mukaan muiden kunta-alan palkansaajajärjestöjen vaatiessa vastaavia korotuksia kaikille muille kunta-alan palkansaajille viiden vuoden kumulatiiviset kustannukset olisivat 12,4 miljardia euroa, mikä tarkoittaisi palkansaajaa kohden keskimäärin 871 euron veronkorotusta vuodessa.

Jalonen muistuttaa lisäksi edessä olevista ja korkeista sote-uudistuksen palkkaharmonisointikustannuksista. KT:n tuoreen arvion mukaan palkkaharmonisoinnin todennäköiset kustannukset ovat ainakin 680 miljoonaa euroa.

–  Palkkaharmonisointi nostaa palkkaohjelman kaltaisesti merkittävällä tavalla sote-henkilöstön yleistä ansiotasoa, korostaa Jalonen.

Hoitajajärjestöjen mukaan paheneva hoitajapula johtaa sekä palkkakilpailuun että hoidon viivästymisestä aiheutuviin kustannuksiin. Palkkaohjelma vastaisi järjestöjen mukaan haasteeseen hallitusti, ennakoivasti ja tasa-arvoisesti.

– Tämä maksaa ja sitä on turha kauhistella, kun asiat on päästetty tähän pisteeseen. Kansalaisten perustuslaillinen oikeus hoitoon ei toteudu ja järjestelmä horjuu pahasti. On arvovalinta päättäjiltä, mihin rahaa käytetään. Se mihin Suomella ei ole varaa, on menettää hoitajat, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo hoitajajärjestöjen kannanotossa.

KT:n tutkimuspäällikkö Mika Juutinen muistuttaa, että inflaatio on Suomessakin viime aikoina ollut tavallista korkeammalla tasolla.

– Tämän tasoiset korotukset, mitä nyt vaaditaan – levitessään koko työmarkkinakenttään – käynnistäisivät todennäköisesti palkkainflaatiokierteen ja vaarantaisivat näin käydessä Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyskehityksen, Juutinen sanoo.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Valtiolla, jolle sote siirtyy vuoden 2023 alusta, on täydet mahdollisuudet nostaa hoitoalan palkkoja vaikka kaksinkertaisiksi, jos haluaa. Hoitoala ei kuitenkaan ole ainoa työllistävä ala, joten tuskin sinne voidaan ihan kaikkia yhteiskunnan palkkarahoja siirtää?

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*