piirros, lapsi lohduttaa toista lasta
Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus avasi Voimaperheet-verkkosivuston vanhemmille, joiden lapsilla ilmenee ahdistus- tai pelko-oireita koronaepidemian aikana. (Näyttökuva Voimaperheet-etusivulta)

Koronakriisiin reagoinnissa on jo käynyt selväksi, että suomalainen yhteiskunta – niin valtion kuin kuntien organisaatiot – kykenevät joustamaan ja siten pehmentämään koronakriisistä tulevaa iskua yksilöihin ja perheisiin, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.

Puustinen-Korhonen pyysi maaliskuussa kuntia kertomaan kokemuksia koronaviruksen vaikutuksista lastensuojelussa, sitä mukaa kun vaikutukset alkavat näkyä.

Tähän mennessä tulleet vastaukset kattavat noin neljäsosan maan väestöstä, vastaajina on ollut niin pieniä kuin suuria kuntia ja sote-kuntayhtymiä.

Vastausten perusteella voi päätellä, millaisia ilmiöitä tilanne on saanut aikaan.

Vastauksista piirtyvä yleishuomio on, että lastensuojeluilmoitusten määrä on vähentynyt ja sosiaalipalveluiden kysyntä on kasvanut, Aila Puustinen-Korhonen kertoo. Kysynnän kasvua on perhetyössä, kotipalvelussa, kotipalvelun tukipalvelussa, ehkäisevässä ja täydentävässä toimeentulotuessa ja sosiaalisessa luotossa.

– Lastensuojelussa näkyy muiden palveluiden – erityisesti koulu ja päihdepalvelut – muuttaminen etäpalveluksi. On jouduttu lisäämään kotiin annettavaa palvelua, kun kotona ei lasten kanssa pärjätä.

– Lastensuojelun vastaanottoperheitä  on lopettanut toimintaansa koronaepidemian ajaksi. Tämä on lisännyt painetta vastaanottolaitostoiminnalle. On avattu uusia kunnan omia vastaanotto-yksikköjä. Tässäkin kunnan palvelujärjestelmä on joustanut ja luonut tyhjään paikkaan uuden palvelun.

– Avohuollon sijoituksia on jouduttu jatkamaan, kun kotiin eivät vanhemmat uskalla ottaa, kun ei ole koulua. Kiireellisiä sijoituksia  on jouduttu tekemään, kun tilanteet ovat kotona eskaloituneet.

Tilanteeseen reagoimiseksi kunnat ovat alkaneet kehittää mm. erilaisia chat-palveluja mm. uupuneille vanhemmille matalan kynnyksen tueksi. Videopalvelujen avulla on pidetty yhteyttä perheisiin myös tilanteissa, kun lastensuojelu ei voi tavata perheitä. Lapsille  on myös mietitty jotain sähköistä kanavaa.

– Etäpalvelu ei korvaa välttämätöntä lähityöskentelyä, mutta se täydentää palveluvalikkoa poikkeusolojen aikana ja voi toimia matalan kynnyksen tukena jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi on selkeästi tiivistetty koulun ja sosiaalihuollon yhteistyötä poikkeusolojen aikana. Tämä luo mahdollisuuden löytää apua tarvitsevat perheet ja viedä apua kotiin tarvittaessa, Aila Puustinen-Korhonen sanoo.

Hän pitää tärkeänä valtion ja kuntien organisaatioiden joustokykyä. Tähän liittyvät hallituksen taloudelliset tukitoimet konkurssien välttämiseksi ja massatyöttömyyden ehkäisemiseksi sekä Kelan joustot taloudelliseksi tueksi lapsiaan kotona hoitaville, lomautetuiksi  ja työttömiksi joutuneille.

– Näillähän loppujen lopuksi ehkäistään perheiden kriisejä, vähennetään perheiden huolta ja vanhempien kuormitusta, Aila Puustinen-Korhonen sanoo.

– Sama tilanne on kuntien palvelujen joustoissa, esimerkiksi digipalvelujen käyttöönotossa.  Palvelut joustavat, jotta ne ulottuvat poikkeusoloissa sinne minne pitää. Tämä on tietysti vahvuus, jolla tästä kriisistä perheet voivat mahdollisimman vähin vaurioin selvitä. Tässä tapauksessa yhteiskunnan joustavuus on myös edellytys yhteiskunnan kestävyydelle.

Lue myös: Miten koronaan pitäisi reagoida perheiden tukemiseksi? – Matti Rimpelä avaisi koulut ja harrastukset, Aulikki Kananoja panostaisi sosiaalihuollon tietopohjaan

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*