Kuntaliitto antoi lausuntonsa vanhuspalvelujen lakiluonnoksesta: Henkilöstömitoitus arvioitava vasta ikäohjelman toteuttamisen jälkeen
Kuva: Laura Oja
Sairaanhoitaja Minna Loikkanen ja Terttu Pöljö kuvattiin Kuntalehteen 5/2019 Omakotisäätiön tehostetun palveluasumisen ryhmäkoti Rantaniityssä Itä-Helsingissä.
Kuntaliitto ei kannata vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen kirjaamista lakiin. Liitto antoi eilen lausuntonsa lakiesitysluonnokseen, jossa henkilöstömitoitusta esitetään.
Lausunnon mukaan mahdollisen vähimmäismitoituksen asettamisen tarve tulee arvioida sen jälkeen, kun hallitusohjelman mukainen ikäohjelma on toteutettu.
– Kuntaliitto pitää tärkeänä, että nyt valmistelussa olevaan laatusuositukseen tulee kuvaus nykyisestä asiakaslaadusta RAI-laatuindikaattorein kuvattuna sekä tavoitetasot henkilöstömitoituksen vaikutuksista henkilöstömittareihin, asiakaslaatumittareihin, teknologian hyödyntämiseen jne. Tämä on välttämätöntä, jotta mitoituksen nostamisen vaikutukset voidaan objektiivisesti arvioida suhteessa hoidon ja palvelun laatuun, lausunnossa todetaan.
Mikäli vähimmäismitoitukseen kuitenkin päädytään, Kuntaliitto kannattaa nykyisen laatusuosituksen mukaista 0,5 vähimmäismitoitusta.
Kuntaliiton toimitusjohtajan Minna Karhusen mukaan huomiota tulisi kiinnittää johtamiseen ja tehtävien organisointiin.
– Hoiva-ala kärsii henkilöstön heikosta saatavuudesta sekä vaihtuvuudesta, jota voitaisiin osaltaan vähentää esimiestyötä tukemalla, hyvällä perehdytyksellä ja henkilöstön mukaan ottamisella suunnittelutyöhön, Karhunen sanoo Kuntaliiton tiedotteessa.
Kuntaliitto esittää lausunnossaan, että hallituksen esitykseen kirjataan mitoituksen noston kokonaisvaikuttavuuden arviointi hallituskauden aikana eli 31.3.2023 mennessä.
– Jos vanhustenhuollon kustannustaso on noussut ennakoitua enemmän, henkilöstön saatavuus merkittävästi heikentynyt sekä kotihoito ja sen kehittäminen hiipunut ja jos teknologian hyödyntäminen ei ole edistynyt, mutta asiakaspalvelun laatu on parantunut ja henkilöstön kuormittuneisuus helpottunut, tulee olla valmiudet vähimmäismitoituksen tason uudelleen arviointiin, Kuntaliiton lausunnossa sanotaan.
Lakiluonnoksen mukaan vanhusten pitkäaikaisen tehostetun palvelun palveluasumisen ja laitoshoidon henkilöstömitoitukseen 0,7 laskettaisiin mukaa välittömään asiakastyöhön osallistuva henkilöstö.
Välitöntä asiakastyötä olisi esimerkiksi asiakkaiden perustarpeisiin vastaaminen, hoitoon, huolenpitoon ja kuntoutukseen liittyvät tehtävät. Välitöntä asiakastyötä on myös asiakkaan asuinympäristön viihtyisyydestä huolehtiminen sekä liikkumisen, ulkoilun ja sosiaalisten suhteiden tukeminen.
Kuntaliiton mukaan sairaan- ja terveydenhoitajat tulisi laskea edelleen kokonaan välittömään asiakastyöhön ja että heidän osaamistaan ja ammattitaitoaan ei tule kohdentaa välillisiin tehtäviin.
– Käytännössä jatkossakin tulee pystyä käyttämään sairaanhoitajien osaamista ja ammattitaitoa joustavasti mm. eri yksiköissä asiakastarpeiden mukaan, jolloin heidän toteutunut työpanos voidaan laskea mitoitukseen kokonaisuudessaan välittömänä asiakastyönä esimerkiksi 50%:na kahteen eri yksikköön. Myöskin erilaiset sairaanhoitajien liikkuvat tiimit, jotka palvelevat useamman yksikön asiakkaiden sairaanhoidollisia tarpeita esim. saattohoidossa, edellyttävät joustavaa sairaanhoitajien osaamisen ja siten työpanoksen hyödyntämistä, Kuntaliiton lausunnossa sanotaan.
