Lastensuojelun jälkihuolto-oikeuden laajennus voi jopa kaksinkertaistaa lastensuojelun jälkihuollon kokonaiskustannukset, arvioi Kuntaliitto.

Lastensuojelun jälkihuolto-oikeuden laajennus voi jopa kaksinkertaistaa lastensuojelun jälkihuollon kokonaiskustannukset, arvioi Kuntaliitto.

Kuntaliiton asiantuntijat ovat arvioineet alustavasti sote-valiokunnan torstaina 14. maaliskuuta hyväksymän lakialoitteen kustannuksia kunnille.

Aloite vaati lastesuojelun jälkihoidon yläikärajan korottamista 21 vuodesta 25 ikävuoteen.

Kuntaliiton laskelmat eivät ole vielä tarkkoja, koska niihin ei sisälly kaikkia jälkihuollon järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia, kuten taloudellista tukea, asumispalveluita, henkilöstökuluja ja hallinnollisia kustannuksia.

Jälkihuolto-oikeuden laajentaminen kuitenkin lisäisi väistämättä lastensuojelun asiakkaiden määrää. Uusia jälkihuollon piiriin tulevia 18-vuotiaita on vuodessa arviolta 2200–2300.

Jos joka kolmas nykyisistä jälkihuollettavista täyttää ensimmäisenä vuonna 21 vuotta ja jälkihuollon palvelut jatkuvat nykyisen kaltaisina, uudistuksen lisäkustannus on ensimmäisenä vuonna noin 9-12 miljoonaa euroa ja samoin myös kolmena sitä seuraavana.

Niinpä jälkihuolto maksaisi kunnille neljäntenä vuonna kaikkiaan 36-48 miljoonaa euroa enemmän kuin tällä hetkellä. Jälkihuollon kokonaiskustannukset kasvaisivat nykyisestä 27-35 miljoonasta eurosta 63-83 miljoonaan euroon vuodessa.

Koska kysymyksessä on valtionosuustehtävän laajennus, valtion olisi korvattava summa kunnille 100-prosenttisesti.

Lisää aiheesta: Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostamista vaatinut aloite läpi sote-valiokunnassa: matalan kynnyksen palveluita tarjolla entistä pidempään

Säästöjä uudistus ei juuri synnytä, sanoo Kuntaliiton lastensuojelun erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.

– Jälkihuoltoon tulevien nuorten tilanne on monesti siinä mielessä vaikea, että ei sitä vahvemmalla oikeudella sosiaalipalveluihin paljoakaan auteta.

Puustinen-Korhosen mukaan moniin asioihin pitäisi pystyä vaikuttamaan jo peruskoulussa. Mielenterveyden ongelmiin pitäisi saada apua ja sijaishuollon pitäisi olla huomattavasti nykyistä kuntouttavampaa. Avun pitäisi tulla paljon aiemmin kuin jälkihuollossa ja pääasiassa muualta kuin sosiaalipalveluista.

– Kun ollaan jälkihuollossa ja täysi-ikäisiä, niin ei niitä kouluongelmia enää silloin korjata. Ei edes silloin, kun oikeus jälkihuoltoon kestää 25-vuoteen saakka, Puustinen-Korhonen sanoo.

Vuonna 1997 syntyneitä koskevista rekisteritiedoista laadittu 18 vuoden seuranta osoittaa, että lastensuojelun tarpeessa olevilla lapsilla on usein erilaisia koulunkäynnin, käyttäytymisen ja terveyden ongelmia. Etenkin erilaiset oppimis- ja koulunkäynnin vaikeudet ovat yleisiä.

Teini-ikäisistä peräti 88 prosentilla on kouluvaikeuksia ja heistä 70 prosentilla ongelmia on paljon. Teini-ikäisinä sijoitettujen lasten muita heikompi koulumenestys aiheutuu tutkimusten perusteella esimerkiksi koulussa ilmenevistä käytösongelmista ja muista koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista, kuten poissaoloista sekä ongelmista kouluyhteisöön kiinnittymisessä.

Avatar
Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*