Kuva: Ville Miettinen
Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostaminen pitää matalan kynnyksen palvelut auki pidempään auki nuorille aikuisille.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on yksimielisesti hyväksynyt lakialoitteen lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostamisesta.

Lakialoite vaati jälkihuollon ikärajan nostamista 21 vuodesta 25 vuoteen.

Useat lastensuojelun asiantuntijat ja lastensuojelujärjestöt ovat esittäneet, että jälkihuollon järjestämisen yläikärajaa tulisi nostaa nykyisestä 21 vuodesta, sillä tällä hetkellä moni nuori syrjäytyy, kun jälkihuollon toimet päättyvät.

Esimerkiksi Helsingissä jälkihuollon piirissä olleista nuorista vain 14 prosentilla oli ammatti jälkihuollon päättyessä.

Me-säätiön ja THL:n syyskuussa julkaistun Syrjäytymisen dynamiikka -tietoaineiston mukaan yksi keskeisimmistä nuorten syrjäytymistä ennustavista tekijöistä on, että nuori on ollut lastensuojelun sijoituksessa alle 6-vuotiaana tai 12–16-vuotiaana.

Tutkimuksen mukaan huostaanotossa olleiden nuorten aikuisten kuolleisuus on muita korkeampi 25 vuoden ikään saakka. Kuolinsyitä ovat usein onnettomuudet ja tapaturmat, päihteet ja itsemurhat.

– Nykyisin lastensuojelun piirissä olevien nuorten jälkihuolto loppuu juuri kun nuori on muuttamassa omaan kotiinsa ja tarvitsisi vielä yhteiskunnan apua ja tukea, lakialoitteen tehnyt vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto sanoo tiedotteessaan.

Jälkihuollon palveluihin kuuluu tukea opintoihin ja työllistymiseen, henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa arjessa selviytymiseen, yhteiskunnan palveluihin ohjaamista, apua asunnon hankkimiseen sekä vertaistukitoimintaa.

Jälkihuollon ikärajan nostamista suosittelivat myös sosiaali- ja terveysministeriön Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmän loppuraportti vuonna 2013 ja ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan selvitys lastensuojelun kehittämisestä vuonna 2019.

Lisää aiheesta: Selvitys: Lastensuojeluun pilottiyksiköitä, erityisasiantuntijoita ja parempaa seurantaa – “Pitää ajatella, että he ovat myös meidän lapsiamme”

Ikärajan nostaminen pitää matalan kynnyksen palvelut auki pidempään auki nuorelle aikuiselle, Alanko-Kahiluoto sanoo tiedotteessaan.

– Moni nuorista kokee jälkihuollon loppumisen hylkäämisenä. On yhteiskunnalta tyly viesti huostaanotetulle nuorelle, että biologisen 21 vuoden iän saavuttaminen merkitsee velvollisuutta pärjätä tästä lähtien yksin.

Täysi-ikäisen nuoren ei ole pakko osallistua jälkihuollon palveluihin, vaan hän voi kieltäytyä niistä. Ikärajan nostaminen kuitenkin tarkoittaa, että hän voi entistä pidempään hakeutua tuen piiriin.

Onnistunut lastensuojelun jälkihoito voi turvata nuorelle sujuvan itsenäistymisen aikuisuuteen ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä.

Avatar
Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Todella hieno ja tarpeellinen asia. Monet nuoret, varsinkin pojat, kypsyvät henkisesti myöhemmin omine rahoitteinen, jolloin tarvittaessa saavat tarvitsemansa tuen ja turvan.

  2. Tämä on todella hyvä päätös, omalla kohdallani asia lähestyy, koska sijaislapseni täyttää kohta 18v.

  3. Lastensuojelu ei ota mitään kantaa enään edes 16v lapsen elämään ja 19v lapsesta yksioikoinen toteamus on ettei kuulu heille. Ihan yksin ollaan näiden ongelmien kanssa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*