Kuntaliitto pettyi soten korjaussarjaan - myös kunnissa ihmeteltiin
Kuva: Sonja Eloranta
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio otti pettyneenä vastaan ministeriöiden ratkaisuehdotukset perustuslakivaliokunnan sote-laeista löytämiin puutteisiin.
Tainion mukaan kyseessä on lähinnä hienosäätö.
– Maakuntien rahoitusta hieman korjattiin, mutta varsinaista perusongelmaa siinäkään ei poistetttu, ainoastaan muutettiin hieman prosenttilukuja.
– Myöskään asiakassuunnitelmaan ei edelleenkään tullut velvoittavuutta, vaan pelkästään sääntelyä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
LUE MYÖS: Perustuslakivaliokunta esittää useita muutoksia sote-valiokunnan mietintöluonnoksiin
Erityisen pettynyt Tainio on siihen, että kunnat eivät voisi edelleenkään toimia sote-palvelujen tuottajina.
Perustuslakivaliokunnan mukaan kuntien tuottajatehtävän poissulkemiseen ei ole esitetty kuin osittain riittäviä perusteluja.
Sosiaali-ja terveysministeriö ja valtionvarainministeriö katsovat kuitenkin edelleen, ettei kunnille tule avata yleistä mahdollisuutta tuottaa sosiaali-ja terveyspalveluja.
Ministeriöiden mukaan kunnan laaja mahdollisuus tuottaa sosiaali-ja terveyspalveluja aiheuttaa merkittävän riskin ja voi vaarantaa maakunnan kyvyn tuottaa palveluja perustuslain edellyttämällä tavalla.
”Kunnan tuottajaroolin poissulkemisessa ei ole kyse kilpailun välttämisestä, vaan rajauksen perusteena on perustuslaissa turvattujen sosiaali-ja terveyspalvelujen turvaaminen. STM katsoo, että kunnan mahdollista tuottajaroolia yksittäisissä tilanteissa voidaan punnita erityislainsäädäntöä muutettaessa”, korjausehdotuksissa todetaan.
– Nyt perusteltiin niin, että kunnat ovat suorastaan markkinahäiriköitä, eli ne eivät saa lähteä kilpailemaan maakuntien kanssa. Mielestämme tämä on todella erikoinen päätelmä, Tainio sanoo Kuntaliiton Twitter-tilillä julkaistussa videossa.
Samaa ihmetteli Twitterissä Porvon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.
– Pakko kysyä, että tämäkö on nyt #ministeriö ’iden tyhjentävä vastaus kokonaisuudessaan #PeVL ’n näkemykseen? Demokraattisesti johdetut ja läheisyysperiaatetta noudattavat kunnat aiheuttavat merkittävän riskin ja vaarantavat…, Ujula twiittasi.
– Kiireessä saa kiireessä tehtyjä perusteluja, vastasi Ujulalle Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius.
Kuntaliiton johtava lakimies Juha Myllymäki ja lakiasiainjohtaja Arto Sulonen summasivat hallituksen korjausehdotuksia Kuntaliiton verkkosivuilla
– Kyse on kunnan toimialan rajaamisesta, jolle ei ole vieläkään esitetty riittäviä perusteita. Kilpailu henkilökunnasta on huomioitu vain maakunta-kunta-suhteessa, vaikka kilpailua voi syntyä myös maakunnan ja yksityisen tuottajan välillä. Onko todennäköistä, että kunnan ja maakunnan palvelutuotanto olisi olennaisesti päällekkäistä ja kunnan tuotanto lisäisi olennaisella tavalla henkilöstön tarvetta? Myllymäki ja Sulonen pohtivat hallituksen perustelujen oikeudellista vahvuutta.
Samalla perusteella voidaan haastaa iso osa kuntien yleisestä #toimiala `sta. Tämä ratkaisu on hyvin periaatteellinen ja viitoittaa vahvasti #kunta järjestelmän tulevaisuutta ja legimiteettiä. @Kuntaliitto toivottavasti nostaa asian vahvasti ja nopeasti yleiseen keskusteluun.
— Jukka-Pekka Ujula (@KjUjula) February 27, 2019
Jotain positiivistakin Hanna Tainio löysi, nimittäin ehdotuksesta kuntien menettämästä omaisuudesta maksettavasta kompensaatiosta.
Perustuslakivaliokunnan mukaan menetystä omaisuudesta saatavan korvauksen saamisen pääsääntönä oleva yhden prosenttiyksikön korotustarve nosti kynnyksen korvauksen saamiselle niin korkealle, että kompensaatiomenettelyssä uhkana oli jäädä sen käyminen merkityksettömäksi.
Lisäksi piti perustuslain kannalta ongelmallisena myös tapaa, jolla oikeus korvaukseen on sidottu yksinomaan kunnallisveron korotustarvelaskentaan.
Valtiovarainministeriö esittää nyt, että sote-valiokunta täsmentäisi pykälän soveltamisalaa ja korvauksen myöntämiskynnystä. Pykälä säilyisi perusteiltaan ennallaan, mutta kunnallisveroprosentin laskennalliseen korotustarpeeseen perustuvaa ns. korvausrajaa laskettaisiin aiemmin ehdotetusta 1 prosenttiyksiköstä 0,7 prosenttiyksikköön.
”Lisäksi korvaussäännöstä täydennettäisiin yleislausekkeella, jossa huomioitaisiin myös muut mahdolliset tilanteet, joissa kunnan itsenäinen taloudellinen päätösvalta mahdollisesti vaarantuisi kaikkies omaisuusjärjestelyjen seurauksena. Tällöinkin kuitenkin lähtökohtana olisivat edelleen uudistuksen omaisuusjärjestelyistä seuranneet välittömät, kunnan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevat kustannukset, jotka olisivat kunnan kirjanpidon tai muiden selvitysten nojalla todennettavissa”, valiokunnalle annetuissa ohjeissa todetaan.
– Kuntien omaisuuden kompensaatiojärjestelyä hieman väljennettiin. Nyt kunnat voivat saada hieman helpommin kompensaatiota menetetystä omaisuudesta.
– Edelleenkin isot rakenteelliset ongelmat jäivät sinne olemaan, Tainio sanoo.
Kuntien omaisuuskompensaatio lähenee vihdoinkin @Kuntaliitto esityksiä. Kuntien kielto tuottaa sote-palveluja edelleen huonosti perusteltu. @STM_Uutiset kuitenkin nyt katsoo, että kunnan mahdollista tuottajaroolia yksittäisissä tilanteissa voidaan punnita erityislainsäädännössä. https://t.co/GM3zkDRgTY
— Timo Reina (@TimoReina) February 27, 2019
Myös Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kommentoi korjausehdotuksia Twitterissä.
Juttua muokattu 1.3. klo 9.00: Lisätty Juha Myllymäen ja Arto Sulosen osuus.
LUE MYÖS:
Eurooppaoikeuden professori Raitio: Oikeusvarmuusilmoitus sotesta on jo myöhässä
Analyysi: EU-notifiointi hiertää hallituksen kengässä aina vaan
