Kuntaliitto: Uusi henkilöstömitoitus nostaisi kustannuksia vuonna 2023 lähes puolella miljardilla eurolla – ”Kotihoidon kehittäminen voi lamaantua”
Jos vanhusten tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon henkilöstömitoitukseksi kirjataan lakiin 0,7, kotihoidon kehittäminen vaarantuu ja kustannukset nousevat merkittävästi, Kuntaliitto varoittaa.
Vuonna 2018 tehostetussa palveluasumisessa asui 7,6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä (39 000 henkilöä).
Kuntaliitto on tehnyt laskelmat seuraavalle 15 vuodelle 7,6 %:n osuuden lisäksi laskelmilla, joissa 6,3 tai 5,0 % ikäluokasta tarvitsisi tehostettua palveluasumista.
Mikäli tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus pysyy suhteessa ennallaan, kustannukset ovat 470 miljoonaa euroa nykyistä suuremmat jo vuonna 2023.
Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2033 kustannukset ovat 1,21 miljardia euroa suuremmat, kasvua nykyisestä 64 prosenttia.
Toisaalta mikäli tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus laskee 5 prosenttiin, kustannusten nousu vuonna 2033 olisi vain 8 prosenttia, euroissa 146 miljoonaa euroa.
Laskelmassa on otettu huomioon henkilöstömitoituksen nousu 0,7:ään vuonna 2023.
Kuntaliiton mukaan henkilökunnan tarve kasvaa nykyisestä 20 000:sta 34 000:een eli 75 prosenttia vuonna 2023, kun uusi mitoitusmuutos tulee voimaan. Viidentoista vuoden kuluttua tarve olisi kasvanut 129 prosenttia, runsaaseen 45 000 työntekijään.
Laskelmat osoittavat, että kustannusten nousu ja henkilökunnan tarve hiipuvat merkittävästi, kun kunta suosii ikääntyneiden kotona asumista.
– Jos 0,7-mitoitus tulee lakiin, kuntien on pakko haalia hoitajat tehostettuun palveluasumiseen. Kustannukset ja henkilökunnan tarve pysyisivät edes hieman hallinnassa, jos kunnat saisivat kehittää kotihoitoa ja muita avopalveluja. Uuden mitoituksen myötä kotihoidon kehittäminen on vaarassa lamaantua, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo tiedotteessa.
Eksoten panostus kotihoitoon näkyy, Oulukin ryhtyi toimiin
Huolensa lakiin kirjatun henkilöstömitoituksen vaikutuksesta hoidon kehittämisen on ilmaissut myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Juha Honkatukia, joka arvioi Kuntalehdelle hoitajamitoitusta ”vaaralliseksi”, koska se hankaloittaisi työn tuottavuuskasvua eli tuotosta per työntekijä.
– Jos hoivaa aiotaan tarjota samalla tasolla kuin nykyään, tarvitaan lisää resurssia. Ja jos työvoimaresurssi on rajallinen, silloin pitää kasvattaa tuottavuutta, Honkatukia sanoi.
Kuntaliiton mukaan Etelä-Karjalan sote-kuntayhtymä Eksotessa on jo saavutettu 5 prosentin osuus tehostetussa palveluasumisessa panostamalla kotihoidon ja muiden kotona asumista tukevien palvelujen kehittämiseen.
Myös Oulussa on aloitettu suunnitelmallinen työ kotona asumista tukevien palvelujen parantamiseksi. Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan sote-integraatioselvityksen tuloksena kotona asuvien yli 75-vuotiaiden sote-palveluketjun muotoilu uusiksi käynnistyi tänä vuonna. Taustalla on datan avulla todennettu mahdollisuus hillitä kustannusten kasvua.
Aiheesta aiemmin:
Oulu paransi kotona asuvien yli 75-vuotiaiden sote-palveluketjua