Arkistokuva: Ville Miettinen
Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin integraatiohankkeessa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja katsotaan yhtenä kokonaisuutena asiakkaan ja potilaan näkökulmasta.

Mitä vanhusväestön määrän kasvu lähivuosina tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille, mitä kustannuksille? Tarkka selvittäminen ei ole ihan yksinkertaista, mutta Oulussa se on tehty.

Kaupunki aloitti viime syksynä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) kanssa selvitystyön, jossa THL:n myöntämän tutkimusluvan turvin yhdistettiin kaupungin ja sairaanhoitopiirin asiakas- ja potilastiedot.

Tavoitteena oli selvittää, voitaisiinko peruspalveluja ja perusterveydenhuoltoa vahvistamalla laskea erikoissairaanhoidon kysyntää ja vaikuttaa muutenkin raskaampien sosiaalipalvelujen kuten tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon tarvetta.

Selvityksen tulokset avasivat silmiä ja ovat jo johtaneet toimenpiteisiin.

Yli 75-vuotiaiden oululaisten määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2026 mennessä.

Kaupungin sote-menoista yli 75-vuotiaiden palveluihin kului viime vuonna 168 miljoonaa euroa. Integraatioselvityksen mukaan rahaa tarvitaan jopa 100 miljoonaa euroa enemmän vuonna 2026 maltillisella vuosittaisella 1 prosentin menojen kasvulla arvioituna.

Selvityksen mukaan oululaisista yli 75-vuotiaista 8,5 prosenttia asuu kotona. Kotona asuvien vähäisen sote-palvelujen tarve on 73,4 prosentilla yli 75-vuotiaista kesäkuun 2019 tilanteen mukaan.

Ikääntyvien määrän kasvu merkitsisi nykypalvelurakenteella merkittävää hoitajatarpeen kasvua.

Yhtälö on mahdoton, sanoo Oulun kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Tuija Pohjola, sd.

– Ei sellaista määrää hoitohenkilökuntaa ole edes saatavissa.

Tiedolla johtamista

Selvityksessä käytössä olleet toimintatiedot mahdollistivat asiakaskohtaisen kustannustiedon saamisen koko hoito- ja palveluketjussa perustasolta sosiaalipalvelut mukaan lukien erikoishoitoon.

On siis kerätty dataa ja analysoitu se. On alettu johtaa tiedolla.

Sillä onkin soten integraation onnistumisessa ratkaiseva merkitys, sanoo Oulun kaupungin hyvinvointijohtaja Kirsti YlitaloKatajisto.

– Pitää tietää mitä, miksi, miten, Ylitalo-Katajisto kiteyttää.

Selvityksessä tuotettiin eri asiakassegmenttien asiakkuuksien kokonaishinta organisaatioriippumattomalla palvelukokonaisuusmallilla. Asiakkaiden segmentoinnin muuttujia olivat mm. ikä, asuinalue, diagnoosi/palvelukäyntityyppi, palvelun järjestäsmistapa (oma tuotanto, ostopalvelu, palveluseteli), palvelurakenne (avo-, asumis- ja laitoshoito).

– Ikäihmisten datasta on katsottu, mitä sote-palveluja he oikeasti ovat käyttäneet. Sieltä tulee esiin integraation tarve. Tarvitaan tiedon integraatiota ja toiminnallista integraatiota, Ylitalo-Katajisto sanoo.

Sama data paljastaa, ovatko hoito- ja palveluketjut onnistuneita. Esimerkiksi lääketieteellisen osaamisen vähäisyys kotihoidon tukena voi näkyä siten, että lääketieteellistä ja hoidollista tukea haetaan päivystyksestä.

– Olemme lisänneet säännöllisen kotihoidon asiakkuuksiin liikkuvan sairaanhoitajan ja kotona tehtävää kuntoutusta. Oulun kaupungin sairaanhoitaja työskentelee Oulun seudun yhteispäivystyksessä. Hänellä on parhaat tiedot asiakkaistamme.

Tavoite on parantaa ikäihmisten palveluja ja hoidon kokonaisuutta. Lääketieteellistä ja sairaanhoidollista osaamista viedään kotiin sen sijaan, että asiakas vietäisiin ambulanssilla päivystykseen silloin, kun varsinaista tarvetta ei ole.

Muutokset toiminnassa ovat välttämättömiä.

– Kahden vuoden aikana yli 75-vuotiaiden sote-palvelujen kustannukset ovat nousseet viisi miljoonaa euroa, Ylitalo-Katajisto kertoo Oulun tilanteesta.

– Ja ihmiset pitää hoitaa.

“Keskiössä asiakas ja hoitoketju”

Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteisessä seminaarissa keväällä PPSHP:n johtaja Ilkka Luoma korosti hoitoketjujen kehittämistä.

– Keskiössä tässä hankkeessa ovat asiakkaat ja hoitoketjujen kehittäminen, ei hallinnollisten rakenteiden uudistus. Jos emme tee mitään, erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä tulee kasvamaan vuosittain. Paitsi palvelujen saatavuuden vuoksi, tarvitsemme nykyistä toimivampaa hoidon porrastusta myös vastuullisen taloudenhoidon kannalta.

– Perustason palveluja on sekä asiakas- ja potilaslähtöisen palveluiden tuottamisen että kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta tarkoituksenmukaista vahvistaa, Luoma sanoi.

Oulussa onkin ruvettu miettimään laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen tarpeen vähentämistä. Tavoite on lisätä hyviä elinvuosia kotona, jotta tarve raskaammille palveluille ei kasvaisi niin suureksi että sitä olisi vaikea hallita.

– Tärkeitä asioita ovat toimintakyky, ruoka, ja sosiaaliset verkostot, Tuija Pohjola sanoo.

– Kun näyttää, että toimintakyky alkaa heiketä, kotiin pitää antaa kuntouttavaa liikuntaa. Samalla pitää katsoa, että ruokailu on kunnossa. Ja kun ruokailu ei maistu yksin, pitää järjestää matalan kynnyksen päivätoimintaa.

Datasta pohjaa päätöksille

Pohjolan mukaan Oulun päätöksenteossa on otettu todesta integraatioselvityksen myötä saadut numerot. Päätökset palvelupolun muuttamisesta ja ennaltaehkäisevistä toimista tehtiin hyvinvointilautakunnassa nopeasti sen jälkeen, kun integraatioselvitys valmistui ja luvut ja ennusteet olivat tiedossa.

Kotona annettava kuntouttava liikunta on jo käynnistynyt kokeiluna.

– Liikuntaneuvojia koulutetaan oppisopimuksella. Työssäoppiminen suoritetaan ikäihmisten kotona.

Liikuntapalvelu vierailee asiakkaan luona kaksi kertaa viikossa, kaksi tuntia kerrallaan.

– Se ei ole vain jumppauttamista vaan se on laaja-alaista elintapaohjausta. Katsotaan ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja tarpeet.  Kun toimintakyky paranee, on palveluohjaus matalan kynnyksen alueellisiin liikuntaryhmiin.

Palveluketjuun kuuluu myös kotikuntoutus. Sairaalasta kotiutuvan vanhuksen luokse menee fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja hoitaja. Koti, toimintaympäristö ja mahdollinen apuvälineiden tarve käydään läpi.

– Kun fysioterapia voi vaihtua kuntouttavaksi liikunnaksi, fysioterapeutti ohjaa asiakkaan liikuntaneuvojille.

– Jotta toimintamalli voi onnistua, liikuntaneuvojien on osattava motivoida ikäihmisiä, Pohjola korostaa.

”Onko uskallusta reagoida?”

Kun Oulun hyvinvointilautakunta huhtikuussa päätti ennaltaehkäisevän palvelupolun tehostamisesta, päätös oli yksimielinen.

Tuija Pohjola korostaa, että käytettävissä oli selvityksessä saatua faktatietoa – jota peräänkuulutetaan tiedolla johtamisessa, jonka merkitystä korostetaan sote-palveluja mietittäessä usein.

– Onko uskallusta ja halua reagoida mahdollisimman nopeasti ja koettaa kääntää suuntaa? Pohjola määrittelee kysymyksen.

– Itse näen, että tärkein on ihminen ja ihmisen hyvinvointi, tässä tapauksessa ikäihmisen hyvinvointi ja turvallinen olo kotona, on ykkösasia. Mutta pystyimme myös euroilla osoittamaan, että tekemällä ennaltaehkäisevää työtä ajoissa kalliita maksuja saadaan vähennettyä.

Hän muistuttaa, että huolehtimalla hyvistä elinvuosista kotona helpottaa myös hoitajatarve, joka määrällisesti on arvioitu 4 000:n yläpuolelle, mikäli hallituksen aikoma hoitajamitoitus ympärivuorokautisessa palveluasumisessa kirjataan lakiin suunnitellusti 0,7:ksi.

– Tällä palvelurakenteella ei kuuna päivänä tarvita 4 000 uutta hoitajaa, jos huolehditaan siitä, että kotona tulee hyviä elinvuosia, Tuija Pohjola viittaa Oulun palvelupolkumuutoksiin ja ehkäisevään työhön panostamiseen.

Myös Kirsti Ylitalo-Katajisto toteaa, että jos tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitosasumisen prosentuaalista osuutta saadaan vähennettyä, hoitajien tarve alenee. Palvelupolun kehittämisellä yritetään vaikuttaa ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen ja sen edellyttämään hoitajamitoitukseen. Ylitalo-Katajiston mukaan lisähenkilöstön tarve ikäihmisten avohoitoon ja -palveluihin on tulevaisuudessa ilmeinen.

Hoitajamitoitus pitäisi aina perustua hoidon tarpeeseen, asiakkaan toimintakykyyn, hän muistuttaa.

Ylitalo-Katajiston mukaan sote-integraatioselvitys pakotti katsomaan niitä palveluketjun pullonkauloja, joihin pitää keskittyä.

– Näyttää, että perustasoa pitää vahventaa ja iäkkään kotona selviytymiseen pitää saada erilaista tukea.

Oulun ja PPSHP:n sote-integraatioselvityksessä oli myös kaksi muuta asiakasryhmää: yli 18-vuotiaat mielenterveys- ja päihdeasiakkaat sekä alle 18-vuotiaat raskaiden palvelujen, kuten lastensuojelun ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen, asiakkaat. Näiden selvitysten lukuja julkaistaan myöhemmin lokakuussa.

Yli 75-vuotiaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannukset asiakassegmentittäin 2018. (Kuva: Oulun kaupunki)
Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*