Kuva: Liisa Takala
Helsinkiläinen Kirsti Laurila, 93, jumppasi Kuntalehden jutussa syksyllä 2018. Yli 75-vuotiaiden kotona asumista on alettu tukea mm. Oulussa panostamalla myös liikuntaan. Oulu kouluttaa kotona asuvien ikäihmisten liikuntaneuvojia oppisopimuksella. Liikunnan lisäksi kotona asumista tuetaan ruokaan panostamalla. Kotona asumista on Oulussa alettu tukea laaja-alhaisella elintapaohjauksella.

Jos vanhusten tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon  henkilöstömitoitukseksi kirjataan lakiin 0,7, kotihoidon kehittäminen vaarantuu ja kustannukset nousevat merkittävästi, Kuntaliitto varoittaa.

Vuonna 2018 tehostetussa palveluasumisessa asui 7,6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä (39 000 henkilöä).

Kuntaliitto on tehnyt laskelmat seuraavalle 15 vuodelle 7,6 %:n osuuden lisäksi laskelmilla, joissa 6,3 tai 5,0 % ikäluokasta tarvitsisi tehostettua palveluasumista.

Mikäli tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus pysyy suhteessa ennallaan, kustannukset ovat 470 miljoonaa euroa nykyistä suuremmat jo vuonna 2023.

Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2033 kustannukset ovat 1,21 miljardia euroa suuremmat, kasvua nykyisestä  64 prosenttia.

Toisaalta mikäli tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus laskee 5 prosenttiin, kustannusten nousu vuonna 2033 olisi vain 8 prosenttia, euroissa 146 miljoonaa euroa.

Laskelmassa on otettu huomioon henkilöstömitoituksen nousu 0,7:ään vuonna 2023.

Kuntaliiton mukaan henkilökunnan tarve kasvaa nykyisestä 20 000:sta 34 000:een eli 75 prosenttia vuonna 2023, kun uusi mitoitusmuutos tulee voimaan. Viidentoista vuoden kuluttua tarve olisi kasvanut 129 prosenttia, runsaaseen 45 000 työntekijään.

Laskelmat osoittavat, että kustannusten nousu ja henkilökunnan tarve hiipuvat merkittävästi, kun kunta suosii ikääntyneiden kotona asumista.

– Jos 0,7-mitoitus tulee lakiin, kuntien on pakko haalia hoitajat tehostettuun palveluasumiseen. Kustannukset ja henkilökunnan tarve pysyisivät edes hieman hallinnassa, jos kunnat saisivat kehittää kotihoitoa ja muita avopalveluja. Uuden mitoituksen myötä kotihoidon kehittäminen on vaarassa lamaantua, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo tiedotteessa.

Eksoten panostus kotihoitoon näkyy, Oulukin ryhtyi toimiin

Huolensa lakiin kirjatun henkilöstömitoituksen vaikutuksesta hoidon kehittämisen on ilmaissut myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Juha Honkatukia, joka arvioi Kuntalehdelle hoitajamitoitusta ”vaaralliseksi”, koska se hankaloittaisi työn tuottavuuskasvua eli tuotosta per työntekijä.

– Jos hoivaa aiotaan tarjota samalla tasolla kuin nykyään, tarvitaan lisää resurssia. Ja jos työvoimaresurssi on rajallinen, silloin pitää kasvattaa tuottavuutta, Honkatukia sanoi.

Kuntaliiton mukaan Etelä-Karjalan sote-kuntayhtymä Eksotessa on jo saavutettu 5 prosentin osuus tehostetussa palveluasumisessa panostamalla kotihoidon ja muiden kotona asumista tukevien palvelujen kehittämiseen.

Myös Oulussa on aloitettu suunnitelmallinen työ kotona asumista tukevien palvelujen parantamiseksi. Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan sote-integraatioselvityksen tuloksena kotona asuvien yli 75-vuotiaiden sote-palveluketjun muotoilu uusiksi käynnistyi tänä vuonna. Taustalla on datan avulla todennettu mahdollisuus hillitä kustannusten kasvua.

Aiheesta aiemmin:

Tutkijat: Sote-alalle tarvitaan ainakin 200 000 uutta työntekijää vuoteen 2035 mennessä – ”hoitajamitoitus voi olla vaarallinen

Oulu paransi kotona asuvien yli 75-vuotiaiden sote-palveluketjua

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Rahaa on löydyttävä valtion budjeteista 2020-2023 siihen, että van-hukset saavat inhimillisen hoidon ja palvelut, jotka heille on luvattu. Myös hoitajien on saatava työolot, joissa työn tekeminen on mahdollista. Vanhuspalvelulakia ja Työturvallisuuslakia ei voida loputtomasti rikkoa. Kyllä jämpti on niin. Muutoin vanhuksille ei jää kuin desimaalipilkut.

  2. Tääkin on nyt tullu SOTEssa esille, että kun aiemmin laitoshoito oli kuormittavin työpaikka, nyt se on siirtynyt kotihoidoin puolelle. Tutkimuksissa todetaan, että käytännössä kaikissa asioissa kotihoidon työntekijät olivat kuormittuneempia tai tyytymättömämpiä.

    Tilannetta helpottaisi ainakin se, että alanvaihtajat houkuteltaisiin takaisin. Se ei ole helppoa vanhustenhoidon imagon takia. Sitten pitäisi saada estettyä henkilöstön vaihtaminen pois alalta parantamalla työoloja. Ennenkaikkea sairauspoissaolot pitäisi saada pidettyä kurissa, samoin työkyvyttömyyseläkkeet, ettei ikään kuin hukata nykyistä henkilöstöä johonkin muualle.

    Hoiva-alalla kysymykset työn mielekkyydestä ja kuormittavuudesta ovat haastaneet jo pitkään. Ja vaikka helppoa ratkaisua työvoimahaasteen ei ole, mielekyyden ja kuormittavuuden ratkaisu-mahdollisuudet – johtaminen ja työn organisointi ja työn mielekkyyden lisääminen – ovat tuttuja.

    On päivän selvää, että työntekijöillä pitää olla mahdollisuus tuottaa hyvää laatua. Huonolaatuista työtä ei kukaan jaksa tehdä.

    Kaikki nämä on jo tiedetty pitkään, mutta niiden käytäntöön saanti mättää vuodesta vuoteen. Miksi? Varför? Why? Warum? Lähihoitajia tarvittaisiin maahamme 4.400 hlöä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*