Kyselyyn vastanneet eivät usko sote-uudistuksen hillitsevän kustannusten kasvua, kaventavan hyvinvointi- ja terveyseroja tai toteuttavan palveluintegraatiota. (Kuva: Ville Miettinen)

Sote-uudistuksen ytimessä olevien viranhaltijoiden ja muiden asiantuntijoiden näkemystä sote-uudistuksen vaikutuksiin ja tavoitteiden toteuttamiseen määrittää laaja epävarmuus, käy ilmi Kuntaliiton kyselystä.

Kuntapulssi-kyselyllä selvitettiin näkemyksiä maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumisesta, mikäli sote-järjestämislaki ja valinnanvapauslaki toteutuvat nykymuodossaan. Kyselyyn vastasi 278 sote-uudistuksen valmistelussa mukana olevaa kuntien, maakuntien ja sairaanhoitopiirien viranhaltijaa.

Vastaajista 14 prosenttia arvioi, että hyvinvointi- ja terveyserot kapenevat, ja 43 prosenttia oli sitä mieltä että erot eivät esitetyllä mallilla kavennu. Vain 8 prosenttia uskoi kustannusten kasvun hillintään. Hallituksen yhtenä alkuperäisenä tavoitteena sote-uudistukselle on ollut kustannusten kasvun hillitseminen 3 miljardilla eurolla edestä 10 vuoden aikana.

– Vastausten perusteella voi todeta, että epävarmuus uudistuksen vaikutuksista on suurta. Valtaosa kyselyyn vastanneista asiantuntijoista katsoo, että mitkään uudistukselle asetetuista perustavoitteista eivät toteudu kunnolla, kuvailee Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio tuloksia.

Ilman uskoa tavoitteisiin
syntyy vaihtoehtoisia ratkaisuja

Epävarmuus uudistuksen vaikutuksista korostui kyselyssä niin sanottujen keskitien vastausten suurena osuutena. Esimerkiksi kysymykseen hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumisesta 42 prosenttia vastaajista ei ottanut selkeää kantaa suuntaan tai toiseen.

– Muutoksessa olennaista on, että sen tekijät uskovat sen tavoitteisiin, Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki muistutti.

– Jos ei uskota uudistuksen perustavoitteisiin, syntyy vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Kyselyn vastausprosentti jäi 15:een, mutta Lamminmäen mukaan vastanneiden joukko on riittävän suuri antamaan näppituntuman siitä, minkälainen käsitys uudistuksen todellisten tekijöiden keskuudessa uudistuksen isosta kuvasta vallitsee.

Ohuinta vastaajien usko oli hallituksen alkuperäiseen tavoitteeseen kustannusten kasvun hillinnästä 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä on huvennut vauhdilla.

Kuntaliiton sote-yksikön johtaja Tarja Myllärisen mielestä säästötavoitteeseen uskojien 8 prosentin osuus kaikista kentällä olevista vastaajista ei näytä hyvältä.

– Siellä kentällähän uudistus tehdään. Vastaajat ovat syvällä tässä asiassa, ja varmasti mukana uudistuksen valmistelussa. He ovat tehneet koko uransa muutoksia ja tietävät ettei se ole helppoa, Myllärinen sanoi.

Myllärinen nosti esiin myös sote-keskuksiin liittyviä suuria perustavanlaatuisia kysymyksiä. Tämä näkyi myös vastauksissa, joissa epävarmuus oli vallitseva näkemys. Myllärinen uskoi vielä nousevan runsaasti keskustelua muun muassa erikoissairaanhoidon palveluista, joita sote-keskuksissa on tarkoitus tarjota.

Enemmistö vastaajista ei usko sote-uudistuksen alkuperäisen tavoitteen, palveluintegraatioon, toteutumiseen esitetyllä mallilla. Kuviossa punainen (1) tarkoittaa kriittistä arviota ja vihreä (5) luottavaista.

Uudistuksen tekijöiden motivaatio koetuksella

Kyselyssä epävarmat vastaukset olivat kriittisen punaisen ja myönteisen vihreän välissä keltaisella merkittyjä, ja liikennevaloissa keltainen muistuttaa siitä että pitää valmistautua pysähtymään, vertasi Myllärinen kyselyä taustoittaneessa tilaisuudessa.

– Epävarmuutta, epätietoisuutta, halua olla arvioimatta keskeneräistä. Näin me tulkitsimme keltaisten vastausten määrää, Myllärinen sanoi.

– Kyllä se herättää mietteitä siitä, että sitoutunut valmistelu etenee paremmin. Näidenkin tulosten pohjalta heräsi huoli siitä, kuinka motivoitunuttta ja mikä se jaksaminen pitkässä valimmisteluprosessissa on.

Myllärinen muistutti, että maakunnissa tehdään jo paljon hyvää työtä uudistusta valmistellessa.

– Selvitetään erilaisia kustannusrakenteita, katsotaan eri kunnissa tehtyjä sopimuksia, pohditaan niitten perusteita. Erittäin tärkeää työtä jota kannattaa jatkaa.

– Mutta kun pysähtyy miettimään, meillä ei ole yhtäkään lakia vielä hyväksytty siitä tavoitetilasta, jota kohti tämä valmistelu etenee, voihan se olla että motivaatio alkaa horjua.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*