Lapin hyvinvointialueen viestintäpäällikkö Riitta Muhonen suhtautuu luottavaisin mielin vuodenvaihteeseen – "Silloin ammutaan raketteja ja keitellään nakkeja"

Lapin hyvinvointialue vastaa Lapin julkisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä ensi vuoden ensimmäisestä päivästä alkaen.

Kohta vuoden ajan hyvinvointialueen viestintäpäällikkönä toiminut Riitta Muhonen luottaa vahvasti siihen, että kaikista tärkeimmät asiat eli sote- ja pelastuspalvelut sekä henkilökunnan palkanmaksu toimivat pääosin niin kuin pitääkin h-hetkellä.

– Varmasti monenlaista pientä toimimattomuutta ja selvittelyä on, mutta niistäkin selvitään. Minulla on kova luotto lappilaisiin. Yksi organisaatiomuutos ei hetkauta.

– Henkilökunta osaa asiansa. Kotihoito menee asiakkaan luo ja verenpainemittaria käytetään samalla tavalla kuin ennenkin.

Aluksi otetaan varman päälle, kun palvelut siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Tähän asiayhteyteen on jo pitempään ollut käytössä sanapari, joka on iskostunut vahvasti myös Muhosen työhön.

– Turvallinen siirtymä.

Luottamus perusasioiden osaamiseen ja riittävään valmiuteen mahdollistaa myös huumorin työssä.

– Työkaveri on ristinyt minut valtakunnan viralliseksi nakinkeittäjäksi, sillä totean usein, että ei sitä vuodenvaihdetta kannata pelätä. Silloin ammutaan raketteja ja keitellään nakkeja.

– Muutokset tapahtuvat joko ennen sitä tai sen jälkeen.

Hyvinvointialueen ensimmäinen

Kaikki tehtävät, joita ei ole pakko saada valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä, tehdään myöhemmin. Nyt keskitytään siihen, että kiireelliset perusasiat ovat kunnossa tai ne laitetaan kuntoon.

Vaikkapa brändin luomisen ja autojen teippauksien aikataulut joustavat tarvittaessa, toisin kuin joidenkin muiden asioiden.

Riitta Muhonen oli ensimmäinen Lapin hyvinvointialueen kirjoilla oleva työntekijä. Muut valmisteluun palkatut työntekijät olivat siinä vaiheessa ostopalvelujen kautta tehtävissään ja vielä kirjoilla vanhoissa organisaatioissaan.

Muhonen aloitti yksin viestinnän asioiden järjestämisen Lapin hyvinvointialueella.

– Rakensin päivittäistä viestintää ja väliaikaisia nettisivuja, loin some-tilejä ja yhteyslistoja.

Joulukuussa työnsä viestintäpäällikkönä aloittanut Muhonen sai vierelleen koordinaattorin viestintään keväällä. Silloin tammikuun alussa toteutuva muutos tuntui vielä kaukaiselta asialta, Muhonen hymähtää.

– Aika menee nopeasti. Silti tässä ei ole ollut minkäänlaista paniikkia. Yksi asia kerrallaan ja monta peräkkäin, niin ne hommat etenevät. Nämä ovat ihan tavallisia viestinnän asioita.

– Asioita, joista osa on vain hoidettava normaalia nopeammin, jotta ne ovat valmiina vuodenvaihteeseen mennessä.

”Kuuden vuoden työt”

Muhonen on edistänyt isoja viestintäprojekteja – kuten nettisivujen, intran ja visuaalisen ilmeen käyttöönottoa – samaan aikaan, kun viestintään palkattu työntekijäjoukko on kasvanut matkan varrella.

Viestinnän vahvuus kasvaa suurin piirtein kymmeneen vielä vuodenvaihteeseen mennessä. Viestinnässä on mukana eri alojen ammattilaisia, graafisesta suunnittelusta lähtien.

Valmistelussa on mukana nyt yhteensä noin 100 työntekijää Lapin hyvinvointialueella.
Viestintäpäälliköllä on riittänyt työtä viime kuukausinakin, vaikka lisätekijöitä onkin saatu viestintään viime kuukausina.

– Olen tosi paljon kärjistämällä sanonut, että tässä on tehtävä kuuden vuoden työt kuudessa kuukaudessa.

Yksi merkittävä hetki on, kun Lapin hyvinvointialue julkaisee palvelusivustonsa. Sivuston, josta löytyvät esimerkiksi sote-palvelujen yhteystiedot ja sähköiset kanavat.

Tähän mennessä hyvinvointialueella on ollut vain päätöksentekoon ja valmistelusta kertovaan viestintään liittyvä sivusto.

– Ensimmäinen versio palvelusivustosta ilmestyy joulukuussa. Meillä on sitten jonkin aikaa korjata tietoja ennen vuodenvaihdetta. Sivuston kehittäminen jatkuu ensi vuonna.

Muhosen arkipäiviin on viime kuukausina kuulunut myös esimerkiksi intran pystytystä sekä sisäistä että ulkoista muutosviestintää.

Kiirettä on helpotettu siten, että hyvinvointialueen palvelusivustosta löytyy vielä ensi vuoden alussa linkit esimerkiksi sairaanhoitopiirien sivuille, jotka jäävät joksikin aikaa voimaan.

Kuntien sote-tiedot sen sijaan kootaan hyvinvointialueen sivustolle jo vuodenvaihteeseen mennessä.

– Koko ajan mielessä keikkuu se, että ensin pääsemme muutosvaiheen yli.

”Olemme yhdessä rintamassa”

Muhonen näkee paljon positiivisia kehitysmahdollisuuksia työssään. Samaa innostunutta ilmapiiriä hän on kokenut laajemminkin Lapin hyvinvointialueella.

– Kyllähän näihin valmistelutehtäviin on hakeutunut ihmisiä, jotka haluavat kehittää palveluja myönteisessä hengessä omilla toimialoillaan.

Muhonen tulee parikymmentä kilometriä Lapin rajan väärältä puolen, Olhavasta, mutta arvostaa lappilaista tekemisen meininkiä.

– Olen kiitollinen ollessani mukana luomassa hyvinvointialueen toimintaa. Pidän lappilaisia mahdottoman mukavina ihmisinä. Meillä on mukava työporukka. Olemme yhdessä rintamassa.

Minimitavoite on, että ihmiset saavat tarvitsemansa sote- ja pelastuspalvelut myös ensi vuoden alussa.

Historiallisen rakennemuutoksen vaikutukset avautuvat vasta myöhemmin kuntalaisille, Muhonen näkee.

– Voihan se olla vähän pettymys, kun asiakkaille muutos ei vielä 1.1. näy konkreettisesti oikein missään.

Toisaalta Muhonen on varma siitäkin, että turvallista siirtymää arvostetaan, kuten sitäkin, kun palvelut sitten ajan edetessä kehittyvät entistä vahvemmalla pohjalla.