Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut työllistävät kuntia – avun painopiste yhä kauempana perusterveydenhuollosta
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoito nojautuu valtakunnallisesti yhä vahvemmin erikoissairaanhoidon ja jopa lastensuojelun vastuulle. Kuva: Pixabay
Kuntien mielenterveyspalvelut suuntautuvat entistä raskaammin erikoissairaanhoidon piiriin. Vuonna 2018 perusterveydenhuollon osuus oli vain noin kolmannes kaikista julkisen sektorin mielenterveyskäynneistä.
Psykiatrisen avohoidon käyntimäärät ovat lisääntyneet reilusti erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Tieto käy ilmi Kuntaliiton lastensuojelun erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhosen vuosina 2008–2018 toteuttamasta seurantatutkimuksesta.
Puustinen-Korhosen tutkimuksessa näkyy lasten ja nuorten avun painopisteen siirtyminen jopa terveydenhuollon ulkopuolelle. Kymmenen vuoden seurannan aikana psykiatrista sairaanhoitoa saaneiden lasten määrä laski lähes tuhannella, mutta lastensuojelulaitoksiin sijoitettujen lasten määrä nousi samassa suhteessa.
Mikäli tämänhetkinen kehitys jatkuu, lastensuojelun käyttökustannukset tulevat tänä vuonna rikkomaan miljardin euron rajan. Se on enemmän kuin koskaan aikaisemmin, Puustinen-Korhonen toteaa. Vaikean tilanteesta tekee myös se, ettei lastensuojelulla ole keinoja, saati osaamista hoitaa huostaan otettujen lasten mielenterveysongelmia yhtä kattavasti kuin terveydenhuollossa.
Rahoituksen lisäksi tarvitaan yhteistyötä
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kommentoi voimakkaasti lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen valtakunnallista tilaa keskiviikkona sote-uudistuksen maakuntakierroksella Kuopiossa. Kiuru kritisoi erityisesti sitä, että lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat erikoissairaanhoidon piirissä, vaikka eivät sinne kuulu.
Kuopion kaupungin apulaisylilääkärin Saija Roineen mukaan Kuopiossa raskaaksi käynyttä hoitorakennetta pyritään keventämään ennaltaehkäisevällä työllä.
– Lapsiperheiden ja vanhemmuuden tukea tulisi lisätä ja päivähoitoon sekä kouluun tulisi lisätä resursseja. Lapsiperheiden tulisi saada tukea jo ennen perusterveydenhuoltoon ohjautumista, Roine sanoo.
Kuntaliiton Korhonen-Puustisen mukaan kyse ei ole niinkään työntekijäresurssien puutteesta vaan niiden vääränlaisesta kohdentamisesta.
Tilanteita tulisi pystyä hoitamaan aiempaa joustavammin niin, että olemassa olevat resurssit kohdentuisivat oikein. Tällä hetkellä lasten ja nuorten mielenterveyshoidon ongelmana on Puustinen-Korhosen mukaan se, että potilaalle tarjotaan konkreettisen avun sijaan lähetteitä paikasta toiseen.
– Tarvittaisiin herkkyyttä ryhtyä oikea-aikaiseen työhön riippumatta siitä, kuka kopin ottaa. Hoito ei ole sidottu tiettyyn palvelujärjestelmään tai tiettyyn palvelun kohtaan. Tällä hetkellä lapsi lähetetään eteenpäin sen sijaan, että häntä autettaisiin.
Kokonaisvaltainen terapia ennaltaehkäiseväksi työkaluksi
Entistä vahvemmin lastensuojeluun nojaavasta hoitorakennetta olisi pystyttävä purkamaan nopeasti. Puustinen-Korhosen mukaan oikea ratkaisu ei kuitenkaan ole peruuttaa takaisin tilanteeseen, jossa lasten ja nuorten osastopaikkoja olisi enemmän.
– Nyt on löydettävä psykiatrisen avohoidon ja sairaalahoidon välille intensiivisiä hoitomuotoja, jotka jalkautuvat koteihin ja kouluihin tavoittaen viiteryhmän. Tarvitsemme verkoston apua, sillä emme voi jatkaa näin, Puustinen-Korhonen sanoo.
Intensiivisestä hoitomuodosta Puustinen-Korhonen nostaa esimerkiksi monimuotoisen perheterapeuttisen työskentelyn (MDFT), joka jalkauttaisi hoidon lapsen arkeen. Tällä hetkellä hoitomuoto on käytössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä.
– MDFT-terapia huomioi myös verkostot. Terapiaa ei käydä vain lapsen kanssa, vaan mukana ovat myös lähipiiri, perhe ja koulu.
Apulaisylilääkäri Roine huomauttaa, että hoitomenetelmän valinta tulisi aina räätälöidä yksilöllisesti. MDFT-terapia on heidän mukaansa yksi menetelmä muiden perheterapeuttisten menetelmien joukossa, mutta ei sovi kaikille.
Matalan kynnyksen palvelut kehityslistalla
Hallituksen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) toimeenpanoa jatketaan hallituksen linjausten mukaisesti 2020–2022. Ohjelman valtionavustukset jaetaan osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmaa, jossa kunnille jaettavan rahoituksen määrä on yhteensä noin 70 miljoonaa euroa vuodelle 2020.
Kuopiossa odotetaan, että muutosohjelman avulla kunnat pääsevät hallituksen suunnitelmien mukaisesti kehittämään lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita.
– Odotuksena on perhekeskusten muodostuminen ja vakiintuminen, joiden asiantuntijat olisivat lapsen ja perheiden lähellä olevien työntekijöiden tukena muun muassa konsultoimalla ja järjestämällä työnohjausta. Keskukset voisivat järjestää perhe- ja vanhempainkouluja, joissa olisi mukana myös kolmas sektori, Roine sanoo.
Kuntaliiton Puustinen-Korhonen muistuttaa, että parempi huominen vaatii ennen kaikkea ennakkoluulotonta ja rajatonta suhtautumista palveluiden järjestämiseen. Pelkkä lisärahoitus ei luo kestävää tulevaisuutta lasten ja nuorten mielenterveyspalveluille.
– Kaikki on varhaista ja ennaltaehkäisevää hoitoa kun kyse on alaikäisistä lapsista. Näkökulmaa täytyy avartaa.
