Lasten mielenterveyden hoitoa perustasolla halutaan vahvistaa – ”Meiltä puuttuu perusterveydenhuollosta selkeästi organisoitu mielenterveyden hoitopalvelu”

Lasten mielenterveyspalvelujen perustasoa olisi vahvistettava olennaisesti, jotta palveluun pääsy matalalla kynnyksellä helpottuisi ja erikoissairaanhoidon kuormittuminen vähenisi, ovat asiantuntijat sanoneet jo pitkään.

Vahvistaminen tapahtuisi mieluiten niin, että tarjolla olisi moniammatillista apua eikä asiakasta palloteltaisi palvelusta toiseen. Muutos organisaatiokeskeisestä ajattelusta asiakkaan kautta ajatteluun tapahtuu ja näkyy käytännössä hitaasti, vaikka monet palvelunjärjestäjät ovatkin viime vuosina alkaneet vahvistaa perhepalveluitaan ja lasten mielenterveyden palveluitaan mm. moniammatillisilla tiimeillä. 

Esimerkiksi Kuopion johdolla on Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeessa kehitetty sosiaali- ja terveyspalvelujen monialaisuutta ja saumatonta yhteistyötä, jonka tavoitteena on paremmat palvelut kaiken ikäisille pohjoissavolaisille.  

Toimivalle palveluketjulle onkin tarvetta, sillä vuosi sitten Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi Kuopion kaupungille määräyksen lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saattamiseksi lainmukaiseksi 31.3.2022 mennessä. Samalla velvoitettiin, että hoitoon pääsy lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin toteutuu lain mukaisesti myös tulevaisuudessa. 

Keväällä Kuopio tiedottikin saaneensa jonot lainmukaisiksi. 

Lasten perustason mielenterveyspalvelut ovat olleet Suomessa surkealla tolalla jo pitkään, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen. 

-Lastensuojelun kuntakyselyissä mielenterveyspalvelujen saatavuutta tiedustellessa näyttäytyy aina sama kuva: Meiltä puuttuu perusterveydenhuollosta selkeästi organisoitu mielenterveyden hoitopalvelu, Puustinen-Korhonen sanoo. 

Raskaat palvelut kuormittuvat

Varhaisten palveluiden riittämättömyys on kuormittanut raskaampia palveluita, kuten lastenpsykiatriaa ja lastensuojelua, perustasolta kirjoitetaan kiihtyvällä vauhdilla lähetteitä erikoissairaanhoitoon, vaikka asiakkaan palveluntarve ei sitä edellyttäisi. 

Kuntaliitossa kootun tiedon perusteella vuonna 2021 perusterveydenhuollossa toteutui noin 815 200 mielenterveyskäyntiä, joista vain noin 7 % oli lääkärikäyntejä. Erikoissairaanhoidossa toteutui samana vuonna yli 2,4 miljoonaa avohoidon käyntiä lasten-, nuorten ja aikuispsykiatriassa.  

Toisin sanoen kolmasosa avohoidon mielenterveyskäynneistä toteutui perusterveydenhuollossa ja kaksi kolmasosaa erikoissairaanhoidossa. 

Lasten kohdalla niin sanottuna avopalveluna annettavaa mielenterveyden hoitoa on toteutettu kasvatus- ja perheneuvoloissa, jotka eivät edes ole terveydenhuollon palveluja, Aila Puustinen-Korhonen sanoo.  

-Niillä ei ole terveydenhuoltolain perusteella velvoitettua toteuttaa mielenterveyden häiriöiden tutkimusta hoitoa ja kuntoutusta. 

Näin perustasoa voisi vahvistaa

Perustasoa olisi vahvistettava olennaisesti, ja mieluiten moniammatillisesti niin, että asiakkaan tarpeen mukaan palvelua saisi sosiaalihuollosta tai terveydenhuollosta matalalla kynnyksellä ilman palvelusta toiseen juoksuttamista, Aila Puustinen-Korhonen sanoo. 

Hän on yhdessä Kuntaliiton asiantuntijalääkärin Tuula Kockin kanssa hahmotellut keinoja tilanteen parantamiseksi, eli perustason vahvistamiseksi ja erikoistason kuormittumisen välttämiseksi.  

Lasten lievien ja keskivaikeiden mielenterveyden, päihdehäiriöiden ja neuropsykiatristen häiriöidenhoito ja kuntoutus terveydenhuollon palveluna tulisi varmistaa perustasolla kaikille hoitoa tarvitseville,  Puustinen-Korhonen ja Kock ehdottavat. 

– Perustasolla ei tänä päivänä ole riittävästi osaamista ja henkilökunnan vaihtuvuus on suurta. Osaamisen varmistamiseksi  tarvitaan sekä jatkuvaa täydennyskoulutusta että perusopintoihin lisää menetelmäosaamista, Tuula Kock muistuttaa.

Tätä varten erikoissairaanhoidossa käytössä oleva hoitotiimimalli tulisi jalkauttaa harkiten koko perusterveydenhuoltoon mukaan lukien neuvolat ja kouluterveydenhuolto. Jokaisella hyvinvointialueella tulisi olla hoitotiimejä lasten neuropsykiatristen, mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tutkimukseen ja hoitoon ja hoitopolut rakennettuna.

-Konsultaatiorakenteet erikoissairaanhoitoon tarvittaisiin hoitotiimien tueksi ja sen varmistamiseksi, että erikoissairaanhoitoa tarvitsevat pääsisivät sujuvasti ja ilman pitkiä jonotuksia  tarvitsemaansa hoitoon erikoissairaanhoidossa, Aila Puustinen-Korhonen sano. 

Kymsote ryhtyi toimiin

Tämänkaltaisia toimenpiteitä onkin jo meneillään. Esimerkiksi Kymsoten alueella on muutaman vuoden ajan luotu toimintamallia, jolla selkeytettiin alle 13-vuotiaille perustasolla tarjottavaa mielenterveyden tukea ja hoitoa. 

Taustalla on sekä tarve mielenterveyspalveluitten kokonaisuuden selkiyttämiselle paikallisesti että kansalliset haasteet: varhaisen tuen puutteet lasten mielenterveyden tukemisessa, kertoo projektivastaava Tarja Tammekas Kymsoten Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus-hankkeesta. 

– Lastenpsykiatriaan ohjautuu sellaisia asiakkaita, jotka olisi pystytty perustasolla hoitamaan, jos palvelut olisivat olleet riittäviä, hän toteaa myös Aila Puustinen-Korhosen toteaman haasteen. 

Palveluiden epäselvyys näkyi esimerkiksi perheneuvolan jonoina. 

– Vaikka perheneuvolassa toteutettu kasvatus- ja perheneuvonta on sosiaalipalvelu, se on yksin hoitanut asiakkaita, jotka olisivat selkeästi kuuluneet terveydenhuollolle ja näin paikannut perusterveydenhuollon palvelun puutteita. Tähän haasteeseen lähdimme tekemään kehittämistyötä. 

Palvelut määritettiin, työnjako selkeytettiin

Kymsotessa käynnistetiin uutena palveluna lasten kehityksellisten palveluiden vastaanotto, jossa hoidetaan lasten lieviä ja keskivaikeita mielenterveyden häiriöitä. Sen lisäksi  toteutettiin työpajaprosessi, jossa kehityksellisten palveluiden ja perheneuvolan toimintamalleja ja työmuotoja selkiytettiin ja  yhteensovitetiin.

-Määritettiin, mitä on kasvatus- ja perheneuvonta sosiaalipalveluna ja mitä on lapsen mielenterveyden hoito ja tuki terveydenhuollon näkökulmasta.  

Työpajoissa havaittiin, että työnjako ei ole yksiselitteinen, Tarja Tammekas kertoo. 

– On kyse lapsista ja heidän perheistään. Lasta arvioidaan, hoidetaan ja kuntoutetaan kehityksellisten palveluiden vastaanotolla, mutta tarvitaan myös vanhemmuuden ja parisuhteen tukea, jotka ovat kasvatus- ja perheneuvontatyön ydisisältöjä.  

-Tarvittiin rakenteet perheneuvolan ja kehityksellisten palveluiden yhteisasiakkaiden hoidon ja palvelun tarpeen arviointiin, työnjakoon ja yhteistyöhön.  Näin syntyi yhteinen tiimi asiakkaan tarpeen ympärille. 

Tiimissä on kehityksellisistä palveluista lääkäri ja sairaanhoitaja sekä  perheneuvolan psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä. Työtä asiakkaan kanssa tehdään nyt myös työpareina.  

Uusi toimintamalli on vähentänyt päällekkäistä työtä, lyhentänyt perheneuvolan jonoja, sirpaleisista palveluista on syntynyt palvelukokonaisuus lapselle ja perheelle. 

Jonotilanne on monesta asiasta kiinni, Tarja Tammekas sanoo. 

-Emme vielä pysty mittaamaan uuden toimintamallin tuomaa muutosta. Tiedämme kuitenkin, että asiakaan asia etenee nopeammin tällä tavalla. Ja ehkä kaikkein tärkein asia on, että palvelua suunnitellaan yhdessä ja näin päällekkäinen työ vähentyy ja toiminta tehostuu.

Porras kerrallaan hoitoketju kuntoon

Uusi toimintamalli ei ole vielä vähentänyt lähetteiden määrää erikoissairaanhoitoon. Tähän voi vaikuttaa myös haasteellinen toimintaympäristö, jossa kehittämistyötä on tehty. Korona-aika lisäsi lasten ja perheiden pahoinvointia, joka näkyy  hoidon tarpeen ja hoitovelan kasvuna.  

Tarja Tammekkaan mukaan kehittämistä vielä riittää, mutta uusi toimintamalli on hyvä alku yhteistyön rakentamiselle. Kymsotessa on tehty myös lapsen mielenterveyden tuen ja hoidon polkua aina neuvolasta lastenpsykiatriaan ja lastensuojeluun saakka.  

-On tärkeää, että yksi porras on rakennettu ja vahvistettu näin varhaista tukea.  Mutta kaikkien portaiden pitää toimia saumattomasti molempiin suuntiin. Lastenpsykiatrialta pitäisi myös voida palata tänne hyvin toimiviin perustason palveluihin. 

-Sitä työtä tehdään: tunnistetaan  polun solmu- ja pulmakohtia ja rakennetaan eheää polkua lapsille ja perheille.

LISÄÄ AIHEESTA:

Varhainen puuttuminen ja yhdenmukaisemmat hoidot auttaisivat lasten mielenterveyden hoitoa perustasolla – haluavatko hyvinvointialueet rahoittaa hyväksi havaittua hoitokäytäntöä?