Lastensuojelulla pitäisi olla vastuu seurata lasten elämänkulkua myös asiakkuuden jälkeen, Aulikki Kananoja sanoo.

Lastensuojeluun tarvitaan lisää ennaltaehkäisyä, erityisasiantuntijoita ja lasten ja nuorten elämänpolun seurantaa myös palvelujen jälkeen, sanoo lastensuojelun uudistamista ja kuormituksen vähentämistä selvittänyt ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja.

Kananojan ja Kristiina Ruuskasen raportti lastensuojelun toimintaedellytysten parantamisesta julkaistiin perjantaina 15. helmikuuta.

Kananojan mukaan lapsen ja nuoren tuen tarve pitää pystyä tunnistamaan nykyistä aiemmin. Vahvempi varhainen tuki vähentäisi lastensuojelutoimien tarvetta eli lastensuojelun sosiaalityön kuormitusta.

Nykyinen lastensuojelujärjestelmä on pirstaleinen ja kaipaa eheyttämistä.

Lastensuojelun asiakkaan ei pitäisi joutua siirtymään muualle saadakseen päihde- tai mielenterveystyön tai nuorisotyön palveluja. Erityisesti nuorille suunnattuja intensiivisen ryhmätyön muotoja ja toiminnallisia lähestymistapoja tarvitaan lisää, raportissa sanotaan.

Lastensuojelutyöhön on Kananojan mukaan tuotava päihdetyön, mielenterveystyön, nuorten ja lasten kehityksen asiantuntijuutta ja juristeja.

Selvityksen mukaan kaiken kehittämistyön lähtökohtana pitäisi olla, että lasten, nuorten ja vanhempien osallisuus toteutuu ja vahvistuu. Lastensuojelun avohuollossa perheiden tukea pitää vahvistaa niin, että lasten kodin ulkopuolelle sijoitusten tarve vähenee.

Palveluiden pitäisi sovittua yhteen ja perheiden arkeen. Ja arkea pitäisi seurata myös sen jälkeen, kun lastensuojelun asiakkuus on päättynyt.

– Kyllä meillä pitäisi olla ihan samanlainen vastuu seurata miten lasten elämä kulkee, kuin lasten vanhemmillakin, Kananoja sanoi raportin luovutustilaisuudessa perjantaina.

– Pitää ajatella, että he ovat myös meidän lapsiamme, koska olemme tehneet heidän elämänsä kannalta merkittäviä ratkaisuja.

Perustason palveluihin vahvistusta

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) otti Kananojan loppuraportin vastaan perjantaina 15. helmikuuta.

– Viime viikot Suomessa on puhuttu vanhuksista. Mutta mitä enemmän olen asiaa seurannut, sitä enemmän olen huomannut yhtäläisyyksiä vanhusten ja lasten hoivan välillä, Saarikko sanoi.

– Kunnissa on eroja, minkä vuoksi ihmiset eivät saa yhdenvertaista kohtelua. Asiakkaita on liikaa työntekijöihin nähden, työntekijät ovat kuormittuneita. Median kautta ala näyttää enemmän tai vähemmän sellaiselta, että kuljetaan kriisistä toiseen.

Hänen mukaansa lastensuojelussa on siirryttävä entistä vahvemmin suuntaan, jossa perhetyö painottuu perustason hyviin palveluihin korjaavien palvelujen sijaan.

Se vaatii tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sivistystoimen välillä.

Viime vuosina kunnat ovat lisänneet perhetyön palveluita.

Myös opiskeluhuollon henkilöstöä on lisätty. Toimet ovat vahvistaneet perustason palveluja.

Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmän ehdotuksia on pantu laajasti toimeen. Erityisesti LAPE-muutosohjelmassa on päästy toteuttamaan muutoksia kohti selvitysryhmän tavoitteeksi asettamaa järjestelmää, jossa lasten, nuorten ja perheiden palvelut on koottu yhteen.

Alustavat merkit osoittavat, että perustason satsaukset voivat vähentää lastensuojelun tarvetta, mutta pitkäaikaisempaa tietoa tarvitaan.

Pilottiyksiköt kehittämään lastensuojelua

Kananojan tuoreen selvityksen mukaan sopiva asiakasmitoitus olisi minimissään 5 lasta ja enintään 25 lasta sosiaalityöntekijää kohden.

Sopivaa henkilömitoitusta voisi Kananojan mukaan hakea lastensuojelun ”pilottiyksiköillä”.

Ne olisivat lastensuojelutyön avohuollon yksiköitä, joilla on annettu tehtäväksi kehittää ja kokeilla uusia lähestymistapoja ja arvioida niiden henkilöstö- ja kustannusvaikutuksia. Ne arvioisivat vaikutuksia myös asiakkaina olevien lasten, nuorten ja perheiden elämään.

Pilottiyksiköt saisivat kehittämis- ja arviointitehtävään valtion tukea, mutta muut kustannukset katettaisiin osana normaalia palvelurahoitusta.

Kokeilujen perusteella muiden avohuollon yksiköiden olisi uudistettava toimintansa ja henkilöstömitoituksensa tietyn ajan kuluessa. Uudistusten laiminlyönnistä seuraisi sakko, joka olisi riittävän suuri ehkäisemään laiminlyöntejä.

Mielenterveyspalvelut vähentyneet

Kananoja aloitti selvitystyönsä vuoden 2018 alussa. Hän antoi väliraporttinsa perhe- ja peruspalveluministerille maaliskuussa 2018. Sen mukaan lastensuojelutyöhön kohdistuva kuormitus oli vakava.

Kuormituksen taustalla ovat sosiaalityöntekijöiden ja sijaisten rekrytointiin liittyvät vaikeudet, työn organisoinnin hankaluudet, työolot, johtaminen ja palkitsemiseen liittyvät tekijät. Myös varhaisen tuen ja ehkäisevän työn riittämättömyys sekä esimerkiksi lasten- ja nuortenpsykiatrian palvelujen niukkuus lisäävät lastensuojelun kuormitusta.

Toisessa, syyskuussa luovutetussa väliraportissa todetaan, että nuorten osuus lastensuojelun asiakkaissa on kasvussa ja nuorten palveluissa on vakavia puutteita.

Kuntalehti kertoi kesällä 2018, että mielenterveyspalveluiden saatavuus lastensuojelussa on heikentynyt selvästi viidessä vuodessa.

– Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ovat hyvin keskeisessä roolissa siinä, että vanhemmat ja lapset saavat tukea jota tarvitsevat riittävän ajoissa ja siinä laajuudessa mitä sosiaalihuoltolaissa tarkoitetaan, Eksoten lastensuojelun palvelupäällikkö Raija Kojo sanoi Kuntalehdelle.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä