Mielenterveysongelmat pitkittävät toimeentulotuen saamista nuorten aikuisten keskuudessa – kehitys päinvastaista hallituksen tavoitteisiin nähden
Kuva: Kuntalehti
Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleisempiä toimeentulotukea saavilla nuorilla kuin muilla samaan ikäryhmään kuuluvilla.
– Esimerkiksi toimeentulotukea saavilla miehillä on psykiatrinen diagnoosi kuusi kertaa yleisemmin kuin muilla 18-34-vuotiailla, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo tiedotteessa.
Tiedot perustuvat THL:n tuoreeseen raporttiin, jossa on analysoitu Helsingin, Espoon ja Vantaan rekisteritietoja vuosilta 2005–2016. Raportin mukaan noin joka kymmenes pääkaupunkiseudun 18–34-vuotias sai toimeentulotukea vuoden aikana. Heistä noin kolmannes sai tukea yli 10 kuukautta vuoden aikana.
Pitkäkestoinen tuen saaminen on yleistynyt 2000-luvulla. Vaikka yhdeksi syyksi toimeentulotuen saamisen taustalla voidaan nimetä pääkaupunkiseudun korkeat asumiskustannukset, mielenterveysongelmat selittävät erityisesti tuen saannin pitkittymistä.
Mitä kauemmin nuori aikuinen on saanut toimeentulotukea, sitä useammin hän on käyttänyt erikoissairaanhoidon palveluita, ostanut reseptilääkkeitä ja kärsinyt mielenterveyden ongelmista, THL:n tiedotteessa kerrotaan.
Hallituksen tavoitteena pitkäaikaisen toimeentulotuen vähentäminen
Julkaistu tutkimustulos on nurinkurinen nykyisen hallituksen pyrkimyksiin nähden. Yksi hallituksen suurista linjauksista on sosiaaliturvan uudistaminen, mikä tarkoittaisi muun muassa toimeentulotuen pitkäaikaisen käytön vähentämistä.
THL:n Vaalavuon mukaan paras keino tämän hetkisen tilanteen ratkaisuun on ennaltaehkäisevä toiminta. Nuorten syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä voidaan ehkäistä muun muassa puuttumalla ongelmiin varhain ja tarjoamalla nuorelle moniammatillista tukea.
– Investoinnit lasten ja nuorten mielenterveyteen kaventaisivat terveyseroja ja katkaisisivat huono-osaisuuden periytymisen.
Tukea kaipaavat erityisesti pienituloisista perheistä tulevat nuoret aikuiset, joiden keskuudessa sekä toimeentulotuen saaminen että mielenterveysongelmat olivat tutkimuksen mukaan yleisempiä ikätovereihin verrattuna.
– Siirtymä nuoruudesta aikuisuuteen on tärkeä vaihe sen kannalta, miten valmiudet opiskeluun ja työelämään kehittyvät. Mielenterveysongelmilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia nuoren myöhempään taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan, Vaalavuo sanoo.
Ennaltaehkäisevää työtä pyritään tällä hetkellä tekemään muun muassa kaupunkilähiöiden hyvinvointia vahvistaen. Kuntalehti uutisoi tänään hallitusohjelman mukaisen lähiöohjelman käynnistymisestä, jonka tavoitteena on lähiöiden sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden kehittäminen sekä alueellisen eriytymisen estäminen.
