Osallisuuden kokeminen on ratkaisevaa nuoren syrjäytymisen ehkäisyssä, tutkija Anne Surakka sanoo. Kuva juukalaisten nuorten ja kunnanjohdon mopotapaamisesta elokuussa. (Kuva: Elina Hirvonen)

Nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen ei vaadita valtavia investointeja, vaan pienelläkin hintalapulla voi saada paljon hyvää aikaan, osoittaa Diakonia-ammattikorkeakoulun (DIAK) tutkijoiden keskiviikkona julkistettu tutkimus.

Tutkija Anne Surakka DIAKista kuvailee tulosten osoittamia kuluja hyvin edullisiksi. Muhoslaisessa valmennuspaja Mahiksessa tehdyssä tutkimuksessa hintalappu jäi alle 250 euron kuukaudessa ratkaisevalle tuelle jatkopolun löytymisessä ja toteutumisessa.

Vuonna 2016 Mahiksen toiminnan kokonaiskustannukset olivat 203 707 euroa, jolloin vuodessa pajajaksolle tuli hintaa 2 910 euroa ja kuukaudessa 242 euroa per nuori. Koulutukseen tai työelämään heti pajajakson jälkeen vuonna pääsi 63 prosenttia, kun valtakunnallinen työpajatoiminnan keskiarvo vuonna 2015 oli 43 prosenttia.

– Tutkimus osoittaa, että voidaan tehdä hyvin mutta voidaan silti tehdä edullisesti ja saada hyviä tuloksia, Kuntamarkkinoilla tuloksia esitellyt Surakka sanoo Kuntalehdelle.

– Hinta on halpa, mutta se että ylipäänsä palvelun hinta on laskettu ja sitä voisi verrata, ei ole vielä laajasti tiedossa.

Kokonaishyvinvointi koheni

Tutkimuksessa mukana olleet nuoret osallistuivat matalan kynnyksen valmennuspajatoimintaan, jossa yhdistyvät starttipajan ja perinteisen työpajan sekä seinättömän pajan ja nuorten Ohjaamon toiminta-ajatukset. Pajan asiakkaat ovat nuoria tai nuoria aikuisia, jotka tarvitsevat tukea opiskeluun, työllistymiseen tai arjen asioihin. 

Suurella osalla tulevaisuuden suunnitelmat selkiytyivät ja heillä oli enemmän tavoitteita elämälleen sekä pyrkimyksiä oman elämäntilanteensa parantamiseen. Nuorten vuorovaikutustaidot sekä sitoutuminen ja osallistuminen pajan erilaisiin toimintoihin paranivat ja yhä useampi kykeni hoitamaan asioitaan omatoimisesti pajan ulkopuolella.

Myös nuorten sijoittumisen osalta tulokset olivat erittäin hyviä: yli 60 prosenttia asiakkaista siirtyi pajajakson jälkeen koulutukseen tai työelämään, kun valtakunnallisen työpajakyselyn kokonaistilaston mukaan näitä siirtymiä oli keskimäärin hieman yli 40 prosentilla asiakkaista.

Opiskelu- tai työpaikka riitä

Surakka muistuttaa, että on tärkeää huomioida tutkimuksen osoittamat laajat hyvinvointivaikutukset. Usein eteenpäin menoa mitataan puhtaasti koulutukseen tai työelämään sijoittuneiden määrällä.

Syrjäytymisongelman kitkemisessä ratkaisevaa on osattomuuden kitkeminen ja nuorten toimijuuden lisääminen, ja tähän hyvinvointivaikutukset auttavat.

Pelkkä opiskelu- tai työpaikan tarjoaminen ei riitä, Surakka muistuttaa.

– Nuorisotakuun tavoite koulun penkille saamisesta ei riitä, se auttaa kyllä muttei ole riittävää. Tarvitaan osallisuuden kokemista ja yksilöllistä tukea.

– Hyvinvointivaikutusten huomiointi kokonaisuutena toisi tärkeää näkökulmaa keskusteluun nuorten palveluista tai syrjäytymisen ehkäisystä, Surakka sanoo.

Jos nuorten osallisuutta ja toimijuutta halutaan edistää, ammattilaisen ja nuoren kohtaamisen tärkeyttä ei voi painottaa liikaa, Anne Surakka sanoi. Pitää tehdä ja olla nuoren kanssa pitkäjänteisesti. (Kuva: Ville Miettinen)

Tietävätkö palveluja hankkivat, mitä on tarjolla?

Kaikkien halu lienee, että resursseilla joita on käytettävissä tuotetaan mahdollisimman vaikuttavia palveluja. Tietoa erilaisista tarjolla olevista palveluista ja niiden vaikutuksista ei kuitenkaan välttämättä ole kaikilla, jotka nuorten palveluja tilaavat, Surakka arvelee.

– Onko tiedossa, mitä vaihtoehtoja on? Mitkä on aiemmat toimintatavat ja ollaanko valmiita luopumaan joistain?

– Ja mikä määrittää esimerkiksi kuntien palvelujen hankinnassa, miten ne kilpailutetaan, otetaanko riittävästi huomioon tai osataanko hyödyntää tutkimustietoa eri vaihtoehdoista, Surakka luettelee haasteita.

Tutkijoiden mukaan nyt julkaistussa tutkimuksessa saadut tulokset osoittivat, että käytettävien resurssien ja toiminnasta saatavien hyötyjen suhdetta voitiin pitää vähintäänkin kohtuullisena ja toimintaa perusteltuna sekä kunta- että kansantalouden näkökulmasta.

Yhtä ratkaisua kaikkiin kuntiin ei voi eikä tarvitsekaan olla, vaan toimintatapa pitää voida muotoilla kuhunkin alueeseen, kuntaan tai kaupunkiin sopivaksi

– Tiettyjä samoja elementtejä kuitenkin tarvitaan, kuten eri palveluiden yhteensovittamista, luottamuksen rakentamista sekä pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista työtä nuorten ehdoilla.

Anne Surakka, Virpi Kuvaja-Köllner, Reija Paananen:
Valmennuspaja Mahiksen vaikutusten ja kustannusten tarkastelua. ”Aina saa tulla ja voi puhua mistä vaan – luottamuksella”. Diakonia-ammattikorkeakoulu 2017.

LUE MYÖS:

KOMMENTTI: Palveluissa pärjääminen ei saa olla kirjoituskilpailua

Matti Kaivosojan kolumni: Arvojen valinnanvapaus

Sokran blogi: Mittaroinnissa päästävä syynäämisestä dialogiin

Nuoren hyvinvoinnin tukemisen taloudellisia vaikutuksia Vamos ry:n esityksessä Kuntamarkkinoilla.
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*