Marina Erhola toivoo, että hallitus jatkaa pandemiatukia myös kuluvana vuonna, koska minkään alueen resursointi ei kestä pandemian aiheuttamia lisämenoja. - Muutoin edessä on aika raaka priorisointi ja vastaan tulee hoitotakuulainsäädäntöä, joka takaa ihmisille oikeuden hoitoon. Kuva: Lauri Rotko

Kuntalehden verkkouutisten joulutauon aikana julkaisemme valikoituja artikkeleja vuoden 2022 painetusta Kuntalehdestä. Tämä artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 1/2022.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtajana työskennellessään Marina Erhola oli tunnettu ja näkyvä hahmo. Hän oli asiantuntijana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta valmistelleissa työryhmissä ja antamassa lausuntoja salamavalojen räiskyessä.

Ihmetystä herätti, kun hän vuonna 2019 siirtyi talouskriisiin ajautuneen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän, Päijät-Soten, toimitusjohtajaksi.

– Tiesin mihin tulen. Kaipasin lähelle ihmisiä. Se, että täällä oli vaikea tilanne, oli minulle pikemminkin houkutus, Erhola vakuuttaa.

Mainos



Päijät-Hämeen hyvinvointialueen väliaikaishallinto nimitti joulukuussa Erholan johtamaan hyvinvointialuetta tämän vuoden maaliskuusta lähtien siihen asti, kunnes tuleva aluevaltuusto on täyttänyt viran vakinaisesti. Hän on toiminut viime kesästä lähtien väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtajana.  

Erhola istuu valoisassa ja hiljaisessa työhuoneessaan sairaalakompleksin toimistosiivessä. Lasiseinäisen käytävän päässä kuhisee korkeapaineella toimiva keskussairaala. Ulkopuolella vanhan sairaalan ympärillä jylisee laajennustyömaa.

Erholalle siirtyminen palvelutuotantoon oli luontevaa ja Lahti vanhana kotikaupunkina mieluinen paikka perheen paluumuutolle.

– Minähän olen vanha lahtelainen, lähdin opiskelemaan 39 vuotta sitten ja nyt olen palannut asumaan lähelle lapsuudenkotiani.

Muuton myötä jäivät taakse työmatkat Hämeenlinnasta Lahteen. Nyt Erholan työmatka on vain pieni pyrähdys Salpausselän harjulta Jalkarannasta Salpakankaalla sijaitsevaan keskussairaalaan. 

Kriisi ja ratkaisut

Kun Marina Erhola aloitti Päijät-Soten toimitusjohtajana, kuntayhtymän ja omistajakuntien näkemykset yhtymän taloudellisesta tilanteesta olivat kaukana toisistaan. Talouskurimuksessa kamppailevat kunnat olivat tympääntyneet kuntayhtymästä tulleisiin lisälaskuihin ja odottivat säästötoimia.

Palvelujen tarvetta Päijät-Hämeessä ja etenkin Lahdessa riittää. On maan keskitasoa enemmän huono-osaisuutta, työttömyyttä, yksinhuoltajatalouksia, huostaanottoja ja ikääntyvä väestö. Kuntien talous ei kestä lisämenoja, vaikka sote-palvelut tuotetaankin edullisesti.

Uuden toimitusjohtajan ensimmäiseksi tehtäväksi tuli talouden ja toiminnan sopeuttaminen. Yhtymä toteutti mittavat yhteistoimintamenettelyt, väkeä vähennettiin ja laadittiin viisivuotinen muutosohjelma. Muutosohjelma tähtää tulevaisuuteen.

Uudelta toimitusjohtajalta odotettiin jotain merkittävää avausta, ja sen hän teki.

– Silloin päätettiin, ettemme odota mitään valmista sote-mallia, vaan teemme alueen kannalta tarkoituksenmukaista työtä yhdessä omistajakuntien kanssa sopien, Erhola kertoo.

Alueen perusterveydenhoidossa toteutettiin uudenlainen malli. Kuntayhtymä perusti Harjun terveys -nimisen yhteisyrityksen terveydenhoitoyritys Mehiläisen kanssa. Yritys on pyörittänyt vuoden 2021 alusta lähtien perusterveydenhoitoa Lahdessa, Kärkölässä ja Iitissä. Muiden maakunnan kuntien odotetaan tulevan mukaan myöhemmin.

Erholan mukaan kokemukset Harjun terveyden ensimmäisestä vuodesta ovat hyviä.

– Järjestäjä ja tilaaja eli hyvinvointikuntayhtymä asetti varsin kunnianhimoiset tavoitteet, sitten kilpailutettiin julkisena hankintana, ja tosi tiukalla erolla Mehiläinen sen voitti.

Erhola muistuttaa, että Lahdella on pitkät perinteet terveysasemien ulkoistuksista. Yhteisyritys ei merkittävästi lisännyt ulkoistusten määrää kuntayhtymässä.

– Halusimme mallin, jossa olemme mukana omistamassa kumppania. Omistamme Harjun terveydestä 49 prosenttia. Aikaisemmin omistimme avosairaanhoidon ulkoistuskumppaneista nolla prosenttia. Tämä seikka sai aika vähän huomiota julkisuudessa.

Laaja perusterveydenhuollon ulkoistus oli kiistanalainen, sillä vuoden 2023 alussa toteutuvassa sote-mallissa etusijalla ovat hyvinvointialueen itse tuottamat palvelut. Lain mukaan hyvinvointialueella tulee olla riittävää omaa palvelutuotantoa. Riittävyyttä ei määritellä laissa tarkemmin.

Erhola näkee, että tulevassa sote-mallissa on erittäin paljon mahdollisuuksia myös yksityisille. Esimerkiksi Harjun terveyden toiminnalle hän ei näe jatkossakaan esteitä.

Lainsäädäntö suitsii Erholan mukaan vain joitain asioita. Esimerkiksi päivystystoimintaa ei voi ulkoistaa.

– Oleellista on, että järjestäjällä on koko setti vahvasti käsissä ja järjestäjä on isäntä, kuten ministeri Krista Kiuru aina meitä muistuttaa.

Henkilöstö kovilla

Kuntayhtymän viisivuotisen muutosohjelman väliarvio valmistui hiljattain. Ulkopuoliset arvioitsijat toteavat, että muutoksessa on menty oikeaan suuntaan ja toiminta on aikaisempaa tehokkaampaa. Sen sijaan henkilöstön tyytyväisyys on vielä alle tavoitteen.

Erhola toteaa, että henkilöstö on ollut koko ajan kovilla. Aluksi oli irtisanomisia ja lomautuksia sekä suuri huoli sopeuttamisesta. Sitten tuli pandemia.

Kuluvana vuonna kuntayhtymä panostaa ikääntyneiden sekä lapsiperheiden palveluihin. Ikääntyneiden palveluihin lisätään 179 henkilötyövuotta. Oppisopimusopiskelijoita hankitaan sekä kotimaasta että ulkomailta. 

– Työvoimapulahan meillä on koko maassa, joten aika näyttää, saadaanko rekrytoitua näin paljon. Tällä hetkellä meillä on viitisenkymmentä täyttämätöntä lähihoitajan vakanssia kotihoidossa, mikä on aika paljon. Tämä on taistelua täällä ja koko maassa, Erhola toteaa.

Yhä vain pandemia

Koronapandemian vuoksi keskussairaalan kuormitus on ollut vuodenvaihteessa äärimmillään. Pelkästään pandemiatyöhön oli irrotettu ennen joulua jo sata työntekijää. Yhtymän palveluksessa on yhteensä noin 7 000 työntekijää.

– Pandemiatyössä olevat eivät ole mitään ylimääräisiä työntekijöitä, koska sellaisia ei ole, vaan he ovat päivittäin pois muualta palvelutuotannosta.

Erhola toivoo, että hallitus jatkaa pandemiatukia myös kuluvana vuonna, koska minkään alueen resursointi ei kestä pandemian aiheuttamia lisämenoja.

– Muutoin edessä on aika raaka priorisointi ja vastaan tulee hoitotakuulainsäädäntöä, joka takaa ihmisille oikeuden hoitoon. 

Erhola veikkaa pandemian jatkuvan vielä pitkään, ja joka tapauksessa alkanut vuosi tulee olemaan jo kolmas pandemiavuosi.

Tällä hetkellä Erhola on erityisen huolissaan lasten, nuorten ja perheiden tilanteesta ja psykososiaalisten palveluiden riittävyydestä. Monet huono-osaisuudesta kertovat indikaattorit ovat Päijät-Hämeessä huolestuttavia.

– Meillä on paljon yksinhuoltajia, paljon toimeentulo-ongelmia, paljon ylisukupolvista syrjäytyneisyyttä, matala koulutustaso nuorilla. Nämä ovat erityisen haavoittuvia ryhmiä, ja heidän kuormituksensa pandemian keskellä on kasvanut entisestään.

Kuntayhtymässä on lisätty resursseja lasten, nuorten ja perheiden palveluihin sekä mielenterveyspalveluihin. Koronatukipaketin varoilla lisättiin varoja lastensuojeluun, jotta mitoituslainsäädännön vaatimukset pystytään täyttämään.

Marina Erholan mielestä sote-uudistus tuli hyvään ja oikeaan aikaan. Päijät-Hämeessä uudistuksen toteutus on hyvässä vauhdissa, sillä kunnat muodostivat vapaaehtoisen sote-kuntayhtymän jo vuonna 2017. Edessä on vähemmän hallinnollista työtä kuin monella muulla alueella.

– Tekemistä on paljon, mutta niinhän sitä aina on. Olen tyytyväinen, että lainsäädäntö saatiin valmiiksi.

Erholan mukaan yhtymässä voidaan nyt keskittyä ihmisten kannalta keskeisempiin kysymyksiin, kuten palvelutuotannon uudistamiseen, laadun ja saatavuuden parantamiseen sekä akuutteihin henkilöstökysymyksiin.

Erittäin tärkeänä Erhola pitää uuden demokraattisen päätöksentekomallin rakentamista. Uutta on valtion rahoitus ja ohjaus sekä suorilla vaaleilla valitut hyvinvointialueiden aluevaltuutetut.

Miksi vaikenemme?

Marina Erhola on keuhkosairauksiin erikoistunut lääketieteen tohtori. Hän on myös itse sairastunut vakavaan, harvinaiseen keuhkosairauteen ja joutunut useasti tehohoitoon ja hengityskoneeseen.

Samaan aikaan kun Erholan oma sairaus paheni, hänen poikansa päihdeongelma syveni ja alkoi tuntua toivottomalta.

– Jos en olisi ollut työssä, minulla olisi ollut varmasti vielä raskaampaa. Olisi ollut enemmän aikaa miettiä, miten lapseni jaksaa ja onko hän elossa. Työssä sain ajatukset pois niistä perhemurheista.

Kun toimittaja Maarit Tastula pyysi Erholaa Flinkkilä & Tastula -ohjelmaan kertomaan kokemuksestaan äitinä, hän suostui, kun sai mukaan huumeriippuvuudesta toipuneen poikansa Aslakin. Loppuvuodesta 2019 syntyi paljon huomiota herättänyt ohjelma Kuinka katosin narkkimaahan.

– Meillähän sitä kesti seitsemän vuotta, ja se oli ihan oikea maanpäällinen helvetti vanhemmille ja läheisille, Erhola muistelee.

Hän halusi poikansa kanssa murtaa vaikenemista ja häpeää, joka liittyy päihdeongelmaan.

– Meille ponnin oli toivon viestin tuominen niille, jotka kokevat läheisen päihdeongelman sietämättömänä.

Ohjelmasta seurannut palaute yllätti julkisuuteen tottuneen Erholan.

– Pitkällä virkaurallani en ole mistään saanut niin paljon palautetta. Pääosin sitä lähettivät ihmiset, joiden omassa perheessä tai lähipiirissä oli päihdeongelma.

Palaute paljasti Erholalle asian, jota hän oli aavistellutkin, että kyseessä oli metoo-tyyppinen ilmiö, että meidänkin perheessä. Yleisin palaute oli kiitos.

– Sen takia me siihen ohjelmaan menimmekin, että halusimme tuoda toivoa niille, jotka kokivat, ettei sitä ole. Aslak voi nyt hyvin. Hän on opiskelija ja pienen perheen isä. Sitähän hän haastattelussa toivoikin, että saisi oman perheen. 

Opin rentoutumaan

Marina Erhola on työskennellyt useaan otteeseen kehitysmaissa, muun muassa slummilääkärinä Nicaraguassa ja kymmenen vuoden ajan terveydenhuollon kehityshankkeessa Kirgisiassa. 

Erhola asuikin vuoden Kirgisiassa, ja siellä tapahtui sinä aikana vallankumous.

– Siellä oli erilaista ”hardshippiä”, mutta hyvin miellyttävä, ystävällinen ja vieraanvarainen kansa.

Erholan mukaan sekä kokemus nuorena lääkärinä Nicaraguassa että Kirgisiassa ja muualla maailmalla WHO:n asiantuntijatehtävissä ovat jättäneet häneen lähtemättömän jäljen ja vaikuttaneet  hänen omiin
valintoihinsa elämässä ja työssä.

– On tullut nöyryys ja kunnioitus ihmisten erilaisia olosuhteita kohtaan ja siihen, miten eri puolilla maailmaa hyvin erilaisista lähtökohdista tehdään terveydenhuoltoa. On tullut myös kiitollisuus siihen, miten meillä Suomessa on asiat.

Erhola on oppinut elämässään myös rentoutumaan. Viimeistään siinä vaiheessa, kun oma keuhko-sairaus vei voimat, oli opittava lepäämään. Tätä nykyä hän viettää kaikki vapaa-ajat mökillä Padasjoella ja kuntoilee niin paljon kuin kerkeää.

– Jos on oikein aikaa, niin luen dekkareita, pääosin ruotsalaisia.

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 1/2022.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*