Perhevapaauudistus jakaa mielipiteitä - KT: “lisää työnantajan kustannuksia, ei tasa-arvoa"

Hallituksen esityksen luonnos perhevapaauudistuksesta on julkaistu. Uusi perherahapäivien malli antaisi kummallekin vanhemmalle 160 päivärahapäivän kiintiön.

Omasta kiintiöstä on mahdollista siirtää korkeintaan 63 päivää toiselle vanhemmalle. Yhden vanhemman perheissä vanhempi saisi molemmat kiintiöt.

Uudistus lisäisi vanhempainrahapäiviä. Yhteensä malli toisi lasta kohden 12,8 kuukautta vanhempainvapaata. Lisäksi loppuraskauden suojaamiseksi luotaisiin 40 päivärahapäivän mittainen raskausraha eli kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta.

Perhevapaauudistuksen mallissa päivärahapäiviä voi käyttää useassa osassa, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Kaikkien lasten vanhemmilla on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta tai siitä, onko biologinen vai adoptiovanhempi, lähi- tai etävanhempi.

Hallitusohjelman mukaan uudistuksen tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä nykyistä tasaisemmin, tasa-arvo työelämässä vahvistuu ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät.

Hallituksen esityksen luonnosta onkin kiitelty esimerkiksi tasa-arvon ja joustavuuden lisäämisestä. Myös risuja on tullut. 

KT Kuntatyönantajat on huolissaan perhevapaauudistuksen aiheuttamista kustannuksista työnantajille. KT katsoo, ettei uudistus nykyisellään pääse tasa-arvotavoitteeseensa. Sen sijaan se aiheuttaa hallaa työllisyydelle. 

Kustannukset työnantajille

KT Kuntatyönantajat on huolissaan uudistuksen aiheuttamista lisäkustannuksista kunnille ja kuntayhtymille. Perhevapaauudistus lisää kuntien ja kuntayhtymien kustannuksia sekä järjestelmän rahoittajina, työnantajina että palveluiden tuottajina.

Esimerkiksi uudistukseen sisältyvät työelämän joustot lisäävät sairauspäivärahojen ja varhaiskasvatuksen kuluja. Myös toisen vanhemman käytössä olevien vapaiden kokonaiskeston pidentäminen nostaa kustannuksia.

KT arvioi, että perhevapaiden kokonaispituuden kasvu lisää kustannuksia ”merkittävästi ja hallitsemattomasti”.  KT kritisoi myös sitä, että esityksessä lähdetään oletuksesta, että isät eivät käyttäisi laajasti heille kiintiöityjä vapaita. Mikäli isät kuitenkin hyödyntävät heille kiintiöidyn vapaan käyttöä odotettua laajemmin, myös uudistuksen kustannukset ylittävät esityksissä arvioidun hinnan.

KT:n mukaan uudistuksen kustannusarviossa on huomioitava, että isät voivat käyttää heille kiintiöidyt vapaat. Juuri tasa-arvoisempi vapaiden käyttö on myös yksi uudistuksen tavoitteista.

Vaikutukset työllisyyteen

KT:n mukaan uudistuksen valmistelussa ei ole huomioitu riittävästi työelämän uudistukselle asettamia tarpeita. Työnantajille kalliiksi tuleva uudistus ei kannusta rekrytoimaan uutta henkilöstöä, eikä näin edistä hallituksen asettaman työllisyystavoitteen saavuttamista.

Myös Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki moittii hallituksen esittelemää perhevapaauudistusmallia. Kotamäen mukaan esityksessä on unohdettu kokonaan työllisyysvaikutukset.

Kotamäki arvioi, että uusi malli tarkoittaa kustannusten kasvua. Tasa-arvotavoitteen toteutumisen hän katsoo epävarmaksi.

Vaikutukset tasa-arvoon

Perhevapaauudistus edistäisi yhdenvertaisuutta huomioimalla aiempaa paremmin erilaiset perhemuodot ja niiden tarpeet.   

Uudistuksen tavoitteena on edistää myös perhevapaiden tasaisempaa jakautumista. KT Kuntatyöntantajat ei kuitenkaan usko, että uudistus muuttaisi perhevapaiden jakautumista merkittävästi, kun kotihoidontukijärjestelmään ei ehdoteta samalla muutoksia.

Vaikka molemmille vanhemmille on yhtä pitkät päivärahakiintiöt, voivat äidit käytännössä pitää nykyisen pituisen vanhempainvapaan, jos isät siirtävät osan vanhempainvapaastaan äidille. KT:n mukaan esitys ei sisällä riittävästi elementtejä, jotka kannustaisivat perheitä muuttamaan perhevapaiden käyttöä nykyisestä.

Tällä hetkellä naiset käyttävät merkittävän osan vanhempainvapaista. Esimerkiksi vuonna 2019 naiset käyttivät 98 prosenttia vanhempien kesken jaettavissa olevista vanhempainrahapäivistä. Kotihoidon tuella lasta hoitavista naisia oli puolestaan 93 prosenttia.

Myös Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on esittänyt, että kotihoidontukea olisi pitänyt uudistaa yhdessä muiden perhevapaiden kanssa. Tästä huolimatta SAK katsoo, että nykyinenkin uudistus lisää tasa-arvoa, kun toisen vanhemman vapaiden määrä lisääntyy kahdesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen ja isille maksettavaa vanhempainrahaa korotetaan.

Uran ja perhe-elämän yhteensovittaminen

Esityksen mukaan perhevapaita voi jatkossa pitää osissa yksittäisinä päivinä, osan viikosta tai esimerkiksi joka toinen viikko. KT Kuntatyönantajat muistuttaa, että uudistus lisäisi toistuvia poissaoloja töistä, kun vanhempainvapaata voisi pitää nykyistä huomattavasti pidemmällä ajanjaksolla ja useammissa pätkissä.

Uudistus lisäisi määräaikaisia ja lyhytaikaisia määräaikaisia työsuhteita erityisesti naisvaltaisilla aloilla, joissa käytetään paljon perhevapaita.

Mahdollisuus pilkkoa perhevapaita aiempaa vapaammin on saanut osakseen myös kiitosta, sillä sen katsotaan helpottavan uran ja perhe-elämän yhteensovittamista. Samalla on toivottu, että joustavuus koskisi myös puolipäiväistä työskentelyä.

Ehdotetussa perhevapaamallissa vanhempainrahapäivien kokonaismäärä säilyy samana huolimatta siitä, maksetaanko päiväraha osittaisena vai kokonaisena. Jos vanhempi on sopinut työskentelevänsä korkeintaan viisi tuntia päivässä, hän saa halutessaan osittaista vanhempainpäivärahaa, mutta käyttämätöntä puolikasta vanhempainvapaapäivää ei saa siirretyksi eteenpäin.

Esimerkiksi Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava ja uraäitien järjestö Mothers in Business (MiB) ovat toivoneet, että vanhempainvapaapäiviä olisi mahdollista siirtää tulevaan osa-aikatyötä tehdessä. Tämä on mahdollista Ruotsissa, jossa vanhempainrahapäiviä käytetään myös huomattavasti pidempään kuin Suomessa.

Kun Suomessa ehdotetussa mallissa vapaat on pidettävä ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta, Ruotsissa vanhempainvapaapäiviä hyödynnetään usein vielä lapsen aloittaessa koulussa.