Professori Marja Jylhä Ylellä: Hoitopaikkoja karsiva vanhustenhoito on ”vapaassa pudotuksessa” – Ministeri Juuso kannustaa hyvinvointialueita satsaamaan palveluihin: ”Rahaa on”
Professori Marja Jylhän mukaan hallituksen pitäisi perustaa työryhmä, joka vähin erin alkaa kuroa umpeen vanhuspalvelujen räikeää rahoitusvajetta. Kuva: Jorma Ylönen
Yle uutisoi tänään vanhusten hoivapalvelujen kasvaneista hinnoista ja edelleen esiintyvistä vakavista epäkohdista.
Hoivan tilannetta käsiteltiin myös maanantain A-studiossa, jossa Tampereen yliopiston gerontolgoian professori Marja Jylhä arvioi hoivan tilan olevan poikkeuksellisen vakavan.
-Jos ajattelee, että hyvinvointialueet ovat absoluuttisesti päättäneet vähentää ympärivuorokautista hoitoa, vähentää kotihoitoa, vähentää kotikuntoutusta sinä aikana, kun tarve kasvaa ihan hurjaa vauhtia, niin kyllä siinä totisesti katastrofin ainekset on.
-Usein piiloudutaan sen taakse, että on hoitajapula. Hyvissä hoivakodeissa ei ole hoitajapula. Jos henki on oikea, jos johto on oikea, jos palkka on kunnossa, jos työolot on kunnossa, niin silloin, luulenpa, hoitajia saadaan.
Jylhä totesi, että vanhustenhoidosta on leikattu jo 30 vuotta eri hallitusten toimesta. Nyt ero on kuitenkin siinä, että kun ennen jätettiin lisäämättä hoitopaikkoja tarpeen kasvaessa, nyt todella vähennetään paikkoja.
-Nyt absoluuttisesti leikataan paikkoja. Se on minusta sellainen tilanne, jota on tavattoman vaikea millään perustella. Sanoisin, että ollaan vapaassa pudotuksessa, ja sen seuraukset tulevat olemaan sellaiset, että niitä ei monet osaa ennakoidakaan.
Vanhushoivasta vastaava sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso, ps., ei yrittänytkään perustella tilannetta ja toimintaa tai sitä, miten vanhusten määrän kasvaessa hoitopaikkoja voidaan vähentää.
-Tämä on hyvä kysymys, Juuso sanoi.
Ministeri peräänkuulutti omaishoitajien määrän kasvattamista kannustimilla.
-Myös perhehoito on erittäin alikäytettyä. Siinäkin on hyviä mahdollisuuksia elvyttää perhehoitoa.
Juuson mukaan ministeriö kannustaa hyvinvointialueita satsaamaan peruspalveluihin. Hän muistutti myös hyvinvointialueiden itsehallinnosta ja niiden velvollisuudesta järjestää palveluja.
-Kyllä rahaa on. Sitä on edelleen 24 miljardia tänä vuonna ja lisää tulee miljardi euroa joka vuosi, ainakin se, ja mahdollisesti enemmänkin. Kyllä rahaa on.
Yksityisen hoivakoti Lahdensivun johtaja Marianna Järveläinen toivoi, että vanhuspalvelut otetaan vastaan sellaisessa mittakaavassa, jota tarve edellyttää.
-Kuten Marja [Jylhä] toi esille ja tutkimuksetkin osoittavat, meillä on ihan valtava kasvu hoidon tarpeessa. Jos rahaa on, niin kyllä se pitää kohdentaa niiden palveluiden kehittämiseen ja ylläpitämiseen ja riittävyyteen.
Niin Järveläinen kuin Jylhä totesivat hoivan saatavuutta heikentävän kriteerien määrittely.
-Kriteerejä on tiukennettu sen takia, että halutaan pitää ihmisiä hoidon ulkopuolella. Tähän varmasti saadaan hoitajia, jos tätä pidetään tarpeeksi tärkeänä, Jylhä sanoi.
Hän ei vakuuttunut ministerin arviosta, että omaishoidon osuutta pitäisi kasvat.
-Omaishoito on erittäin tärkeää ja sillä yhteiskunta säästää miljardeja koko ajan. Mutta ketä ne omaiset ovat? Ne ovat näiden entistä vanhempien hoidon tarvitsijoiden entistä vanhempia puolisoita, tai heidän lapsiaan, joihin yhteiskunta nyt vetoaa pidempien työurien puolesta.
Järveläisen mukaan hoidon laatuun vaikuttavat johdon organisointi, toimintayksikön henki ja reurssit.
-Kyllä raha on merkittävä tekijä myös tulevaisuuden hoivan järjestämisessä.
Aiemmin aiheesta:
