KT peräänkuuluttaa lainsäädäntöön "arkirealismia nippelisääntelyn sijaan". - Ratkaisut siitä, missä yksikössä kulloinkin tarvitaan eniten henkilökuntaa, pitäisi tehdä paikallisesti uusilla hyvinvointialueilla. Niillä on vastuullaan koko sosiaali- ja terveydenhuolto ja hallussaan paras tieto ja näkemys siitä kokonaisuudesta, miten kansalaiset saavat parhaan hoidon. Yksi hyvinvointialueuudistuksen tavoite oli nimenomaan kohdistaa voimavaroja alueellisesti oikeisiin paikkoihin, pääekonomisti Juho Ruskoaho pohtii. (Kuva: Jorma Ylönen)

Vanhuspalvelulain uudistamiseen sisältyvän henkilöstömitoituksen vaikutusta palveluihin on voinut seurata ”reaaliajassa” mitoituksen asteittaisen voimaantulon aikana, kirjoittaa KT Kunta ja hyvinvointialuetyönantajien pääekonomisti Juho Ruskoaho blogissaan.

Ruskoahon mukaan ”mitoitukset ovat heikentäneet palveluiden saatavuutta siellä, missä mitoituksesta on säädetty eli vanhustenhoidossa, ja ruuhkauttaneet palveluita toisaalla, kuten päivystyksissä”.

Useat kunta-alan toimijat ovat varoittaneet, että mitoitus itsesään ei ratkaise työntekijäpulaa eikä paranna palvelun laatua.

-Mikäli uutta henkilöstöä ei ole rekrytoitavissa tarpeeksi, palvelujen piiriin pääsevien asiakkaiden määrää on rajattava tai leikattava toisia palveluja, Ruskoaho totesi viime vuoden lokakuussa.

Mainos



Mitoitus on edennyt asteittain 0,5:stä nykyiseen 0,6:een. Ensi huhtikuun alussa mitoitus pitäisi olla 0,7, ellei takarajaa siirretä poliittisella päätöksellä.

Viime marraskuussa 0,7-mitoitukseen ylsi noin viidennes yksiköistä, joita mitoitus koskee. Edes tuolloin voimassa olleeseen 0,55-mitoitukseen eivät yltäneet läheskään kaikki.

-Kun hoitajia marraskuussa 2021 piti olla 0,55 mitoitukseen laskettavaa hoitajaa per asiakas, 82 hoitoyksikköä ei yltänyt vaadittuun rajaan asti. Koulutettuja hoitohenkilöitä oli tuolloin rekrytoitu puolessa vuodessa jo lähes 6 300 lisää. Lisäksi lähes 5 000 työpaikkaa oli jäänyt täyttämättä, koska pätevyysvaatimuksiin yltäviä hoitajia ei ollut saatavilla, Ruskoaho kirjoittaa.

– Uusimpaan mitoitukseen yltäminen edellyttäisi tuoreen tuottajien arvion mukaan peräti 3 500:n hoitoalan ammattilaisen palkkaamista. Myös kotihoitoon tarvittaisiin tuhansia koulutettuja hoitajia lisää. Tarpeita on myös perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. On selvää, että näin paljon uusia hoitajia ei puolessa vuodessa löydy.

Ruskoahon mukaan vanhuspalveluihin on mitoituksen vuoksi rekrytoitu hoitajia muista terveyspalveluista, joissa puolestaan on syntynyt tekijäpulan takia ruuhkaa.

-Siirto tapahtuu tehtävistä, joihin on jo nykyisinkin arvioitu tarvittavan entistä enemmän hoitohenkilökuntaa, kuten esimerkiksi kotisairaanhoidosta. Ympärivuorokautisten hoitoyksiköiden lisäpriorisointi ei nykyisessä työvoimatilanteessa välttämättä tuota suurinta terveyshyötyä tai oikeudenmukaisuutta. Sen sijaan se asettaa eri potilaat ja eri työntekijäryhmien työhyvinvoinnin parantamisen vastakkain.

-Mikäli hoitajia ei saada rekrytoitua muista palveluista, vaihtoehdoksi jää vähentää hoitopaikkoja. Jo nyt suljettuja hoitopaikkoja arvioidaan olevan mittava määrä. Käytännössä siis vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa hoidetaan entisellä hoitajamäärällä nykyistä vähemmän asiakkaita.

KT totesi viime viikolla julkaisemassaan kannanotossa, että hoitajapulaan ja väestön ikääntymisen haasteisiin ei ole yhtä patenttiratkaisua, vaan tarvitaan useita toimia.

Sekä valtiolla että uusilla hyvinvointialueilla on päätöksenteossa roolinsa – käytännössä ratkaisu on siis päättäjien käsissä.

KT vaatii, että valtio purkaa sääntelyä ja lisätä hoitoalan koulutusta. Lisäksi tulisi helpottaa ja lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Myös hoiva-avustajien koulutusta ja työskentelymahdollisuuksia tulee edelleen lisätä.  

KT muistuttaa, että vuoden 2023 alussa aloittavilla hyvinvointialueilla on paras tieto ja näkemys siitä, missä paikoissa osaajia eniten tarvitaan, ja niiden pitäisi saada päättää siitä, miten työntekijöitä ja rahaa kohdennetaan. 

Pitkällä aikavälillä KT katsoo, että lainsäädäntötyössä olisi selvitettävä muita vaihtoehtoja määrällisille henkilöstömitoituksille. 

– Meillä on valtavasti lainsäädäntöä myös sosiaali- ja terveydenhuollossa, jossa ei ole määritetty erilaisia nippelimittareita henkilöstömäärästä. Olisi loputon tie säätää keskustornista laki jokaiselle osastolle ja jokaiselle henkilöstöryhmälle. Mitoituksilla asetetaan toiset potilaat ja heidän hoitajansa muiden edelle, Ruskoaho sanoo tiedotteessa. 

Lisää aiheesta:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*