Psykiatrit haluavat eroon runsaasta lausunnonkirjoitusvelvoitteesta – alan vetovoiman parantaminen palvelisi myös hyvinvointialueiden taloutta

Kuntalehden kyselyssä hyvinvointialojen psykiatriasta vastaaville toimialajohtajille ja johtaville lääkäreille näyttää vallitsevan suuri yksimielisyys siitä, että julkisen puolen psykiatriaa haittaa merkittävästi velvollisuus kirjoittaa erilaisia lausuntoja.

Vastaajien mukaan psykiatrit uupuvat työtaakkansa alle, ja lausuntojen kirjoittamisvelvollisuudella on tässä suuri rooli.

”Työtehtäviä, etenkin lausuntoja, on kyettävä merkittävästi vähentämään”, vastaa eräs palvelualuejohtaja sähköpostitse kysymykseen, miten valtakunnallinen psykiatritilanne voitaisiin ratkaista.

”Psykiatrilääkäreiden lausuntotyön vähentäminen on olennaista”, vastaa toinen.

”Sosiaaliturvan byrokratiaan liittyvä lausuntorumba työllistää psykiatreja julkisella sektorilla”, vastaa kolmas.

”Työ muuttunut sosiaalilääketieteeksi”

Mielenterveys- ja päihdepalvelualueen tulosaluejohtaja Paula Turunen Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta sanoo psykiatrian muuttuneen sosiaalilääketieteeksi, kun työnkuva painottuu niin vahvasti lausuntojen kirjoittamiseen. Varsinaista potilastyötä ja paranemisprosessin seuraamista on yhä vähemmän.

-Se on ongelma, jolle pitäisi tehdä valtakunnallisesti jotakin.

Monilla alueilla on toki tehty omia järjestelyjä, joilla alalle tuleville pyritään luomaan hyvä työolot ja mielekäs työnkuva. Niin myös Kanta-Hämeessä, jossa resurssit ovat kohtalaisen hyvät eikä toimintaa ole täytynyt supistaa.

-Olemme nostaneet nuorten kollegojen palkkoja pidämme uutta työntekijää hvinm annamme potilaita joiden kanssa voi kasvaa psykiatriksi. Annamme hyvän työnohjauksen ja paljon koulutusta.

Keski-Suomen hyvinvointialueella puolestaan perustettiin vastikään nuorisopsykiatrian professuuri yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

-Tarkoituksena on parantaa alan koulutusta, vetovoimaisuutta ja tutkimusta, sanoo vastuualuejohtaja, professori Juha Paloneva Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Alan vetovoima ei onnistune pelkästään rahalla, Paloneva muistuttaa.

Noin puolet viroissa olevista eläköityy pian

Ja vetovoimaa tarvitaan, koska psykiatrit eläköityvät sellaisella tahdilla, että hyvinvointialueiden on lähivuosina sopeuduttava vaikeaan psykiatripulaan, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) psykiatrian tulosryhmäjohtaja Jyrki Heikkilä.

-Noin puolet viroissa olevista eläköityy kuuden vuoden kuluessa, Heikkilä kertoo.

Vuosittain alalle hakeutuu noin puolet siitä määrästä, jota eläköityvien paikkaaminen määrällisesti edellyttäisi.

Jo nyt alueet paikkaavat tilannetta runsaalla ostopalvelulla. Tämä on monen Kuntalehden kyselyyn vastanneen mielestä epäkohta. Jotkut vastaajat ehdottavat kattoa tai kieltoa ostopalvelun käytölle.

Rekrytointi vie virkalääkäreitä julkiselta puolelta, joka ostaa saman lääkärin työn ostopalveluna moninkertaisella hinnalla. Menettely tulee hyvinvointialueille kalliiksi.

-Tuloksena on kustannusten karkaaminen hallitsemattomasti ja psykiatrien entistä pienempi työpanos heidän siirtyessään osa-aikaisuuksiin, Heikkilä kuvaa ”kansallista noidankehää”.

Psykiatrit väsyvät

Käytännössä tekijöiden karkaaminen muualle näkyy esimerkiksi jonojen kasvuna niin tutkimuksiin kuin hoitoon.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla psykiatristen alojen erikoislääreiden 98 virasta avoinna on 62 ja avohoito on järjestetty alueella hyvin eritasoisesti. Yhä useampi potilas päätyy osastohoitoon, kertovat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen perhe-ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja Leena Mämmi-Laukka ja OYS Psykiatrian johtaja Outi Saarento.

-Osastoja joudutaan sulkemaan lääkäripulan vuoksi ainakin kesäksi, mahdollisesti myös syksyksi.

Mämmi-Laukan ja Saarennon mukaan julkisen puolen psykiatrit väsyvät kasvaneen työtaakkansa alla. Työnkuvaa olisikin selkeytettävä ja rajattava, toistuvaa lausuntojen kirjoittamista ja reseptien uusimista pitäisi tarkastella kriittisesti.

-Psykiatripulan vuoksi yleislääkärit joutuvat ottamaan entistä enemmän vastuuta perustason mielenterveyspotilaiden hoidosta. Erikoissairaanhoidon on jatkossa keskityttävä entistä selvemmin tutkimaan ja hoitamaan vain kaikkein sairaimpia potilaita ja monimutkaisimpia ongelmia ja tukemaan perustasoa konsultaatioin, työnohjauksin ja koulutuksin.

Lisää aiheesta:

Suomessa ei ole pulaa psykiatreista, vaan psykiatrien tehtävät on allokoitu väärin, sanoo HUSin Jesper Ekelund – ”Tehtävistä pitäisi saada puolet pois, jotta edellytykset julkiselle psykiatrialle olisivat olemassa”

Lue myös:

Psykiatripula pakottaa osastotoiminnan supistamiseen Päijät-Hämeessä – osastopaikoista lähtee neljännes

Palvelujen pirstaleisuus piinaa pääkaupunkiseudun lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita tarkastuslautakuntien arvioinnin mukaan – ”Yleiskuva näyttää siltä, että lasten ja nuorten hyvinvointi on menossa huonompaan suuntaan”