Koronapandemian aiheuttama henkinen kuormitus on ollut merkittävää etenkin nuorten ja työikäisten keskuudessa. Nämä hyvinvoinnin vajeet ovat osa koronakriisin aiheuttamaa sosiaalista velkaa, Kalevi Sorsta -säätiön raportissa muistutetaan. Kuva: Ville Miettinen

Ilman korjaavia toimenpiteitä suomalaisten hyvinvointiin saattaa jäädä pitkäkestoisia vaurioita, kuten kävi 1990-luvun lamassa, muistuttaa professori Heikki Hiilamo Kalevi Sorsa -säätiön julkaisemassa raportissa Koronakriisin sosiaalinen velka: Miten pandemia vaikuttaa laaja-alaiseen hyvinvointiin.

Koronan vaikutusta suomalaisten hyvinvointiin kartoittavassa raportissa Hiilamo erittelee pandemian vaikutuksia yhteiskunnan eri tasoilla.

Sosiaalisessa velassa on kyse yhtäältä hyvinvoinnin vajeista, joita koronakriisi kasvattaa, ja toisaalta valtion vastuusta kansalaisten hyvinvoinnin takaajana. Kun laajamittaisen kriisin aikana hyvinvoinnin vajeet kasvavat, voidaan puhua sosiaalisen velan kasvusta.

Pandemian vaikutuksia on käsitelty pääasiassa terveyden ja talouden näkökulmista, mutta pitkään jatkuneella kriisillä on kuitenkin paljon laaja-alaisempia vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin, raportissa muistutetaan.

Mainos



-Koronakriisin jälkihoito kasvattaa julkisia menoja lähivuosina tuntuvasti. Menojen kasvu johtaa keskusteluun säästöpaineista. On tärkeää peilata jälkihoidon vaatimia menoja niihin hyvinvointivajeisiin, joita pandemia aiheutti, Hiilamo kirjoittaa.

Raportti kehottaa tarkastelemaan hyvinvoinnin vajetta laajasta näkökulmasta, joka huomioi ihmisten toiminnan työssä, kotona, harrastuksissa, ihmissuhteissa, erilaisissa yhteisöissä sekä viime kädessä yksilön henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta.

Pandemia on haitannut suuresti esimerkiksi harrastuksia, kulttuuria sekä koulutusta ja opiskelua. Henkinen kuormitus on ollut merkittävää etenkin nuorten ja työikäisten keskuudessa. Nämä hyvinvoinnin vajeet ovat osa koronakriisin aiheuttamaa sosiaalista velkaa.

-Kunnat, kuntayhtymät ja tulevaisuudessa hyvinvointialueet tarvitsevat riittävän rahoituksen purkaakseen hoito- ja hoivajonoja sekä vastatakseen pandemian vuoksi kasvaneeseen palvelu-tarpeeseen, raportissa muistutetaan.

Erilaista harrastus-, liikunta- ja muuta kansalaistoimintaa tukemalla voidaan luoda ihmisille sellaisia itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia, jotka he menettivät pandemian vuoksi. Kulttuuri- ja taidealan toimijoille suunnattujen tukien avulla on mahdollista taata, että elämysten mahdollisuus toteutuu tulevaisuudessa, raportissa todetaan

– Toistaiseksi olemme nähneet vain koronapandemian lyhytaikaiset vaikutukset kestävään hyvinvointiin, Hiilamo toteaa tiedotteessa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*