Rehula ymmärtää Kuntaliiton kritiikkiä sote- ja maakuntaesityksiä kohtaan
Sote-uudistuksen pyörät ovat pyörimässä ja ne ovat pyörimässä oikeaan suuntaan, Juha Rehula vakuuttaa. (Arkistokuva. Kuva: Valtioneuvosto / Laura Kotila)
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, kesk., sanoo ymmärtävänsä hyvin Kuntaliiton kovan kritiikin sote- ja maakuntauudistusta kohtaan. Kuntaliitto on esittänyt useita korjauksia lakiesityksiin.
Rehulan mukaan tämä johtuu siitä, että sote-palvelut aiotaan ottaa irti kuntapohjasta. Se on iso muutos.
– Olisihan se ihme, jos ei Kuntaliitto kuntien edunvalvojana toimisi tuolla tavalla, hän sanoi tiistaina toimittajatapaamisessa Helsingissä.
Rehulan mukaan Kuntaliiton alustavassa lausunnossa on aiheellisia ja ymmärrettäviä huolia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Rehula on kiertänyt runsaan kuukauden ajan Suomea maakuntatilaisuuksissa. Tänään oli vuorossa viimeinen maakunta, Uusimaa.
Rehula vakuutti, että uudistus on etenemässä. Hän vertasi puolen vuoden takaisen tilanteeseen, jossa ”aika monellakin alueella kaivettiin poteroita ja mietittiin ja pohdittiin, että tuleekohan tästä mitään”.
– Pyörät ovat pyörimässä ja ne ovat pyörimässä oikeaan suuntaan.
Valinnanvapaudesta
kerrotaan kun on kerrottavaa
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., sanoi Kuntalehden haastattelussa syyskuun alkupuolella, että hallitus voinee kertoa valinnanvapauslinjauksestaan enemmän jo ”jo muutaman viikon kuluttua” eli odotettua aiemmin.
Tämä tarkoittaisi sitä, että enemmän tietoa tulisi jo sinä aikana, kun annetaan lausuntoja nyt lausuntokierroksella olevasta lakipaketista. Kierros päättyy 9. marraskuuta.
– Me kerrotaan sitten, kun on kerrottavaa, sanoi Rehula.
Hän muistutti, että tästä hetkestä puolentoista–kahden kuukauden kuluttua tullaan julki lausuntokierrokselle lähtevillä pykälillä.
Rehulan mukaan kritiikkiä siitä, ettei valinnanvapaudesta saada tarpeeksi tietoa lausuntokierroksella, on tullut.
– Se on tietysti ymmärrettävää.
Rehula painotti, että osa yksityisen puolen sote-toimijoista miettii vakavasti, että heidän strategiansa olisi se, että he eivät edes osallistu valinnanvapauslainsäädännön piirissä olevien palvelujen tuottamiseen.
Verojen maksu Suomeen
voi tulla lainsäädäntöön
Julkisin varoin tuotetuissa sote-palveluissa voidaan edellyttää jatkossa, että tuottajayhtiöt maksavat veronsa Suomeen. Tätähän pääministeri Juha Sipilä, kesk., on väläyttänyt.
Sote- ja maakuntauudistuksen projektijohtajan Tuomas Pöystin mukaan on mietinnässä, että tuleeko se valtakunnalliseen lainsäädäntöön vai tulisiko se maakuntien harkittavaksi.
– EU-lainsäädäntö sallii tämmöisen kriteerin asettamisen.
– Asia on pöydällä. Ei ole unohdettu, vahvisti Rehula.
Rahoitusmalli suosii
myöhemmin Uuttamaata
Pääkaupunkiseudun kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen eivät saa soten erillisratkaisua. Se on kunnille suuri pettymys.
Jossain vaiheessa peloteltiin, että etelä maksaa idän ja pohjoisen. Rehula on huomannut, että keskustelu aiheesta on julkisuudessa loppunut sen vuoksi, että rahoitusratkaisussa ollaan sellaisella mallilla liikkeellä, että tämä huoli on turha.
– Eivät kunnat ja kaupungit jatkossa osallistu enää sote-palvelujen rahoitukseen. Kuntien kukkarolle ei mennä.
Pöysti muistutti, että Uudenmaan maakunta saa valitussa rahoitusmallissa reaalisesti alkuvuosina hieman vähemmän kuin Uudenmaan kunnat aikaisemmin saivat.
– Mutta vastaavasti esimerkiksi kaikki kolme isoa kaupunkia, Helsinki, Espoo, Vantaa, niiden rahoitusasema hieman paranee.
Pöystikin myönsi, että Uusimaa maksaa verotulojen tasausta muualle maahan ja pääkaupunkiseutu muualle Uudellemaalle. Hänen mukaansa se jopa lievästi vähenee sote-menoissa.
Pöystin mukaan uuden lain mukainen rahoitusmalli alkaa vuoden 2024 ja 2025 jälkeen suosimaan Uuttamaata.
Kunta.tv:ssä Juha Rehulan mietteitä toimittajatapaamisessa mm. sote-järjestelmän rahoittamisesta:
Perinteisesti Kuntaliitto ei ole ollut valtion 18 aluehallinnon liitto, koska perustuslain 121 § 4 momentti on aina tarkoittanut kuntamuotoa.
Helsingin sote-lautakunta teki lausuntonsa. Järjestämis- ja rahoitus laista puuttuu kokonaan terv hoitohenkilökunnan koulutuksen maksaminen ja tieteellinen tutkimus. Yliopistosairaaloiden toimintaa ei juuri huomioida. Lisäsimme, että asiakasmaksut eivät saa merkittävästi nousta, kun valinnanvapaus astuu voimaan.