korona
Kuva: Pixabay

Ruotsissa koronavirus on tarttunut lähes 40 000 ihmiselle. Toukokuun loppuun mennessä tauti on tappanut 4 000 ihmistä. Muissa Pohjoismaissa tiedossa olevia tartuntoja ja kuolemia on selvästi vähemmän. Suomessa oli 28. toukokuuta mennessä raportoitu 6 743 koronatartuntaa ja 313 tautiin liittyvää kuolemaa.

Ruotsin koronastrategia onkin herättänyt oudoksuntaa ja kritiikkiä niin maailmalla kuin kotimaassakin. Usein arvostelun kohteeksi on joutunut Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell. Myös Suomessa huomion kohteena ovat olleet valtion toimijat, ennen kaikkea hallitus.

Huomio on ollut pääosin myönteistä. Pääministeripuolue Sdp:n ja pääministeri Sanna Marinin kannatus on noussut. Huhtikuun lopussa 89 prosenttia suomalaisista antoi täyden tukensa valtion koronatoimille, selvisi Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan asennetutkimuksesta. Myös kansalaisten yleinen luottamus politiikkaan nousi.

Vähemmälle huomiolle ovat jääneet kunnat. Kuitenkin, juuri kunnilla, kuntayhtymillä ja sairaanhoitopiireillä on keskeinen rooli koronan torjunnassa. Sitä, kuinka vähän kunnat näkyvät yleisessä keskustelussa koronasta, on ihmetellyt myös Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan tenure track -tutkija, dosentti Liina-Kaisa Tynkkynen. Kunnilla, kuntayhtymillä ja aluehallintovirastoilla on kuitenkin yhä itsehallinto, vastuu ja toimeenpanovalta.

– Esimerkiksi tartuntaketjujen jäljityksessä ja palvelujen järjestämisessä kuntien ja sairaanhoitopiirien rooli on keskeinen. Suomessa on onnistuttu koronan torjunnassa näin hyvin, ei vain hallituksen, vaan myös paikallisen toimeenpanon ja ihmisten käyttäytymisen muutosten ansiosta.

Kuntien rooli nousi esiin myös, kun Tynkkynen keskusteli koronasta ruotsalaisen kollegansa kanssa. Ruotsissa sotevastuu jakautuu eri tavalla kuin Suomessa. Kunnat ovat vastuussa sosiaalihuollosta. Terveydenhuollosta vastaavat puolestaan maakäräjäalueet.

– Ruotsissa ei ilmeisesti ole kansallisesti pystytty ohjaamaan paikallistasoa niin, että sille suunnattaisiin riittäviä resursseja esimerkiksi testaamiseen. Kollegani mukaan keskeinen ongelma on ollut kuntien unohtaminen koronatoimissa.

Ruotsissa tilanne on johtanut siihen, ettei taudin leviämistä vanhusten asumisyksiköihin ole onnistuttu estämään ajoissa. Tämä on aiheuttanut useita kuolemia.

Liina-Kaisa Tynkkynen

Liina-Kaisa Tynkkynen. Kuva: Jonne Renvall

Testauskapasiteetti korostuu rajoituksia purettaessa

Epidemian torjuminen paikallisesti on olennaista, sillä kunnilla ja kuntayhtymillä on paras asiantuntemus esimerkiksi oman alueensa ihmisten elämästä ja paikallisista erityispiirteistä, Tynkkynen arvioi. Vaikka toimeenpanovalta on alueellista, on kyse kuitenkin myös siitä, miten kansallisia resursseja ohjataan. Hybridimallin mukaiseen aktiiviseen testaamiseen tarvitaan runsaasti koronatestejä ja suojaimia.

Testauskriteereitä on ajoittain tulkittu paikallisesti eri hoitoyksiköissä hieman eri tavoin. Tämä on voinut johtua myös eroista testikapasiteetin välillä.

Tynkkysen mukaan testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategia on tähän saakka onnistunut hyvin. Monilla alueilla tartuntoja on kuitenkin ollut niin vähän, ettei niiden kapasiteetti ole käytännössä joutunut kovaan testiin.

– Nyt melko pienilläkin resursseilla on monissa paikoissa voitu onnistua hyvin. Kun yhteiskuntaa aletaan avata, olisi kaikilla alueilla kuitenkin oltava valmius nuijia epidemiaryöpsähdys. Olisi kiinnostavaa tietää, mikä alueellinen testikapasiteetti käytännössä on.

Korona askel kohti keskitettyä sotea

Kunnat, kuntayhtymät ja aluehallintovirastot tekevät koronaan liittyviä toimenpiteitä tartuntatautilain puitteissa. Tynkkysen mukaan kuntien rooliin koronatoimijoina tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, ei vain kuntien nostamiseksi jalustalle hyvin tehdystä työstä, vaan myös siksi, että voitaisiin tarkastella paremmin, mitä käytännössä tapahtuu.

Korona on vaikuttanut kuntatasolla esimerkiksi vallan jakautumiseen. Ylen selvitys paljasti, että kymmenille kuntajohtajille on kevään aikana siirretty erityisvaltaa kunnanhallitukselta.

– Kuntien rooli korostuu nyt, kun rajoituksia ollaan purkamassa.

Se, että kunnat ovat jääneet koronakeskustelussa taka-alalle on johtunut osin myös kuntien omasta toiminnasta.

– Kunnat ovat vaatineet hallitukselta selkeää ohjausta, Tynkkynen sanoo.

Jossain määrin koronaepidemia onkin vienyt Suomea lähemmäs keskitettyä sotemallia, josta soteuudistuksen yhteydessä on puhuttu, hän arvioi. Jo useita hallituskausia veivatun soteuudistuksen yksi tavoitteista on ollut sotevastuun siirtäminen kuntia suuremmille toimialueille, kuten maakunnille.

– Poikkeustilanne on jossain määrin muuttanut kuntien ja valtion suhdetta.

Lue lisää: 

“Kävelimme surutta kunnallisen itsehallinnon yli” – Kuntalehti selvitti, miten koronarajoituksista päätetään alueellisesti

Kunnissa ei kaivata uusia tehtäviä – pienet kunnat kiirehtivät sote-uudistusta 

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*