”Seitsemän suositusta Suomelle” – näin sote-tietojen sujuvampi liikkuminen voisi tuoda satojen miljoonien säästöt Sitran mukaan
Sitran mukaan datatyöllä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä, mutta se edellyttää mm., että kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden ohjausrakennetta ja tuottamisvastuita selkeyttetään hyvinvointialueiden palveluja yhdenmukaistetaan. (Kuva: Ville MIettinen)
Datan sujuvampi siirtyminen potilaan hoitopolun aikana tehostaisi hoitotyötä ja voisi tuottaa satojen miljoonien eurojen säästöt sote-menoihin, arvioidaan Sitran tuoreessa selvityksessä.
Selvityksessä esitetään suosituksia hoitotyön kehittämiseksi sujuvamman datatyön avulla: sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvän datan laatua tulisi parantaa, ihmisten tulisi päästä henkilökohtaiseen dataansa nykyistä helpommin käsiksi ja lainsäädännön tulisi mahdollistaa ja velvoittaa tekoälyn käyttöä sote-alalla.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvällä datalla tarkoitetaan terveystietoja, joita ovat muun muassa potilas- ja lääkitystiedot, hoitotoimenpiteet sekä sosiaalipalveluihin liittyvät tiedot.
Datasta voimaa sote-järjestelmään -selvityksen on tehnyt HUS:n entinen tietohallintojohtaja Antti Larsio. Selvitykseen haastateltiin yli kahtakymmentä alan asiantuntijaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Suositusten toteuttamisen on selvityksessä laskettu tuovan 770 miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Sitran mukaan tämä voisi vapauttaa 5 000 hoitajan ja 1 300 lääkärin työpanosta tehokkaammin hoitotyöhön sekä helpottaa yhä kasvavaa pulaa hoitoammattilaisista.
Data juuttuu siiloihin, hoitotyö hidastuu
Potilasdatan liikkumiseen liittyy tällä hetkellä monenlaisia haasteita: Terveystiedot eivät siirry terveysasemalta päivystykseen riittävän laajuisina eikä riittävän nopeasti. Hoitotiedot, kuten sydänfilmi- tai aivosähkökäyrätutkimusten mittausten tulokset, eivät aina välity eteenpäin hoitopaikan vaihtuessa toiseen. Asiakas ei myöskään voi itse välittää tietojaan sähköisessä muodossa muille hoitotahoille heidän käyttämäänsä tietojärjestelmään.
Lisäksi usein eri alojen asiantuntijoiden työskennellessä yhdessä tietoja vaihdetaan suullisesti ja niitä kirjataan manuaalisesti eri järjestelmiin. Haasteista on myös monialaisessa yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen välillä sekä järjestelmien kirjavuudessa: samat tiedot kirjataan sosiaalihuollon asiakastietoihin, terveydenhuollon potilastietoihin ja kuntien ylläpitämään oppilashuollon järjestelmään.
Sitran mukaan datan ja tekoälyn avulla pystyttäisiin tehostamaan lääkäreiden, hoitajien ja muiden ammattilaisten työtä sekä tarjoamaan yksilökeskeisempää hoitoa.
– Tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi ennaltaehkäisevässä hoidossa, kuten riskiryhmiin kuuluvien tunnistamisessa. Tekoäly mahdollistaisi myös esimerkiksi hoitotapahtumien kirjauksen sanelulla. Nykyisellään kirjausten tekeminen vie henkilökunnalta jopa enemmän aikaa kuin potilaan tutkiminen, Sitran Reilun datatalouden johtaja Kristo Lehtonen sanoo tiedotteessa
Seitsemän suositusta, jotka voisi toteuttaa nykyrahoituksella
Selvityksessä julkaistut ”Seitsemän suositusta Suomelle” sisältävät useita toimenpiteitä sote-datasta saatavien terveyshyötyjen maksimoimiseen, yksilöille tuotettavien palvelujen sujuvoittamiseen, sote-ammattilaisten työskentelyedellytysten parantamiseen sekä kansallisen tason ohjaukseen.
1. Selvitys suosittaa, että yksilön pääsyä häntä koskevaan tosiaikaiseen dataan on helpotettava ja tiedot tulisi saada myös koneluettavassa muodossa, jotta niitä voi hyödyntää laajemmin.
2. Periaate “kerää ja kirjaa sujuvasti kerran, käytä usein” tulee ottaa käyttöön. Selvityksen mukaan tietojärjestelmät tulee rakentaa sellaisiksi, että yksilöä koskeva muuttumaton tieto kerätään ja kirjataan vain kerran ja se on sen käytettävissä aina siellä, missä sitä tarvitaan.
3. Sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvän datan laatua tulee parantaa. Sitra suosittaa, että datan tulee olla riittävän kattavaa ja sisällöllisesti ymmärrettävää sen käyttäjälle. Tiedon laatu tulee varmistaa sen syntymisestä tallentamiseen, välittämiseen ja vastaanottamiseen asti. Laadunvarmistukseen tarvitaan yhteiset mekanismit.
4. Yksilökeskeiset, kansainväliset tietomallit tulee ottaa käyttöön. Sitra suosittaa yhdenmukaisia tietomalleja sekä hoitoa että tutkimusta varten. Yhteinen malli mahdollistaa sote-datan siirron suoraan palveluntarjoajalta toiselle, jos käyttöoikeudet sen sallivat. Yhteisellä mallilla pohjustetaan myös terveystietojen datanvaihtoa tulevaisuudessa Euroopassa.
5. Lainsäädännön tulee mahdollistaa tekoälyn käyttö ja tehtävä se velvoittavaksi. Suosituksessa muistutetaan, että tekoälyä käytetään jo esimerkiksi röntgenkuvien analysoinnissa, ja tekoälyn käyttö olisi mahdollistettava myös ennaltaehkäisyssä, riskiryhmien tunnistamisessa ja potilasryhmien analysoinnissa. Tekoälyn käytöllä sujuvoitetaan laadukasta hoitoa ja alennetaan kustannuksia, turvataan henkilöstön riittävyys ja parannetaan ihmisten hyvinvointia, Sitra muistuttaa.
6. Kansallinen ohjausmalli on uudistettava. Suosituksen mukaan kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden ohjausrakennetta ja tuottamisvastuita tulee selkeyttää sekä hyvinvointialueiden palveluja tulee yhdenmukaistaa ja kustannustasoa harmonisoida.
7. Rahoitusta tulee suunnata suositusten toteuttamiseen. Sitra muistuttaa, että sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa sote-palvelujen järjestämistä ja tuottamista. Sen myöntämä rahoitus sote-palveluntuottajille ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sekä kansallisiin tietojärjestelmäpalveluihin tulee suunnata osaltaan datan laadun parantamiseen sekä yhteisen tietomallin käyttöönottoon, tekniseen infrastruktuuriin ja varmistaa näin yhteentoimivuus ja datan liikkuvuus. Hyvinvointialueiden tulee laatia tiekartta suositusten käyttöönottoon.
Sitran projektijohtajan Markus Kalliolan mukaan nopeimmat hyvinvointialueet voisivat päästä kiinni säästöpotentiaaliin jo tällä vaalikaudella.
– Suosituksemme eivät vaadi lisää budjettirahaa, vaan hyvinvointialueiden kannattaisi priorisoida suositusten mukaisia kehitystoimia. Asioiden tekeminen uudella tavalla vapauttaisi kehityspanoksia ja työvoimaa.
Onko Sitran tutkijat käyneet Tallinnassa? Virossa nämä asiat on toteutettu jo 10-15 vuotta sitten. Suomessa puuhastellaan mielellään vanhojen rakenteiden paikkailun parissa ja todellisia uudistuksia digitalisaation osalta A) ei kyetä valmistelemaan, B) ei osata suunnitella ja C) kenelläkään ei ole kokonaiskehitys hallussa.
Kaikki alkaa siitä, että sähköinen henkilökortti otetaan käyttöön. Jos näin ei tehdä, niin kukkaromme on täynnä Kela-korttia, eri kauppojen etukortteja, kohta 2 kirjastokorttia jne.