Selvitys: Icehearts-mallilla merkittäviä taloudellisia hyötyjä yhteiskunnalle

Icehearts-toimintamallilla, jolla tuetaan lapsia joista on erityinen huoli mm. mahdollisen syrjäytymisriskin vuoksi, voidaan saavuttaa miljoonien eurojen säästö yhteiskunnalle, selviää KTT Petri Hillin tekemästä laskelmasta.

Säästö koostuu sekä sosiaalipalvelujen vähentyneestä tarpeesta että pelkästään peruskoulun varaan jäävien nuorten osuuden pienenemisestä seuraavasta tuotto-odotuksesta yhteiskunnalle.

Laskelman mukaan yksi 25 pojan Icehearts-joukkue on tuonut 857 000 euron vähennyksen sosiaalityön kuluihin. NEET-nuorten eli vailla jatkokoulutusta, työtä tai harjoittelua olevien nuorten väheneminen puolestaan tuo 1,9 miljoonan euron tuotto-odotuksen yhteiskunnalle.

Laskelmasta puuttuu kulueristä muun muassa rikollisuuden mahdolliset vaikutukset. Jos nämä olisi huomioitu, laskettu säästöpotentiaali olisi todennäköisesti merkittävästi suurempi, Hilli sanoo.

Hän pitää erityisen merkittävänä sitä, että Icehearts-toimintamalli vähentää NEET-nuorten määrää, eli pojat eivät jää pelkän peruskoulun varaan.

– Vaikka puhutaan että lastensuojelun kustannukset ovat kovia, isot kustannukset tulevat kuitenkin siitä että olet aikuisiän, 40-50 vuotta työelämästä työttömänä tai pätkätöissä, Hilli sanoo.

– Ne jotka jäävät peruskoulun varaan joutuvat käyttämään runsaasti tukia ja maksavat huomattavasti vähemmän tuloveroja. Lastensuojelun lyhyen aikavälin kustannusten minimoinnin sijaan meidän kannattaisi tavoitella mahdollisimman monen nuoren integroitumista yhteiskuntaan tuottaviksi kansalaisiksi.

THL tutkii toiminnan vaikutusta

Icehearts-toimintamallissa Icehearts-kasvattaja kulkee lapsen rinnalla esikouluiästä täysi-ikäisyyteen koulussa ja harrastuksessa. Harrastus on joukkueurheilua, jonka merkitys Icehearts-toiminnassa on oleellinen.

Olennaista on myös pitkäaikainen sitoutuminen ja luottamuksen rakentaminen. Paitsi että Icehearts-kasvattaja kulkee lapsen rinnalla, myös lapsen vanhemmalla on mahdollisuus ottaa suoraan yhteyttä Icehearts-kasvattajaan. Tämä helpottaa huolta lapsen kotona.

Toimintamallista käynnistyi viime vuonna Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) kaksiosainen tutkimushanke, jossa yhdistyvät pitkittäistutkimus mukana olevista lapsista ja retrospektiivinen tarkastelu mukana olleiden kautta.

Pitkittäistutkimuksessa seurataan 13 vuoden ajan Icehearts-lasten psykososiaalista hyvinvointia. Ensimmäiset tulokset yhden vuoden seurannasta ovat hyviä. Tulosten mukaan Icehearts-lasten koulussa viihtyvyys oli parantunut, sosiaaliset suhteet ja itsetunto kohentuneet.

Turvallinen ja pitkäkestoinen tuki

Toimintamallin piirissä on yli 500 lasta ympäri Suomen. Vantaa päätti vastikään kolmen uuden Icehearts-joukkueen perustamisesta, ja Tampereen sivistys- ja kulttuurilautakunnan ensi vuoden budjettiehdotukseen sisältyy neljä uutta Icehearts-joukkuetta nykyisten neljän lisäksi.

Tampereen nykyisistä joukkueista kaksi toimii Tesomalla neljättä vuotta. Tesoman koulun apulaisrehtori Mari Palviainen on ehtinyt nähdä Icehearts-kasvattajien vaikutuksen arjessa. Vaikutus perustuu toiminnan pitkäkestoisuuteen ja joustavuuteen, Palviainen sanoo.

Vaikka Tesoman koulu koostuu viidestä eri koulurakennuksesta, joustavuuden ansiosta kasvattajien tuki pystytään sinne missä kulloinkin on tarve. Sillä, että tukena on tuttu henkilö, on suuri merkitys.

– Vaikka nuorella vaihtuvat opettajat, ohjaajat ja sosiaalityöntekijät, 12 vuotta rinnalla pysyy yksi tyyppi joka on vieressä silloin kun menee hyvin ja silloin kun menee huonosti, Palviainen kuvailee.

Hän kiittää myös toimintamalliin kiinteästi kuuluvaa liikuntaharrastusta.

– Liikuntapuoli on tavallaan pelisääntöjen opettelua. Vähän kuin elämä: vahvuuksien etsimistä ja yhteisten sääntöjen opettelua.

Harrastuksessa opetellut säännöt näkyvät myös koulun arjessa, Palviainen sanoo.

– Jos vaikka ekaluokkalainen on neljä kertaa viikossa iltapäivät samassa Icehearts-porukassa, jossa kannustetaan positiivisesti, uskon että se toisto ja turvallisuus kantaa myös koulupäivässä.

Riskiryhmiin investointi kannattaa

Syrjäytymisen aiheuttamisista taloudellisista kustannuksista ei ole tarkkaa tietoa. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat tällä vuosikymmenellä olleet yli 700 miljoonaa euroa vuodessa.

Iceheartsin kustannusvaikuttavuutta laskiessaan Petri Hilli on käyttänyt Sitrassa kehitettyä laskentatapaa, joka perustuu THL:n syntymäkohortti 1987:n dataan, ja arvioinut erilaisten riskitekijöiden vaikutusta henkilön tuleviin kustannuksiin, kuten esimerkiksi sijaishuoltoon tai avohuoltoon, sekä peruskoulun jälkeiseen koulutukseen

Icehearts-toiminnassa niin sanotut riskiryhmät kyetään tunnistamaan jo esikouluiässä. Riskiryhmien tunnistaminen onkin olennaista, Hilli painottaa.

– Tulisi ymmärtää, että tietyt riskiryhmät ovat selvästi nähtävissä ja että ne tulevat aiheuttamaan keskimäärin enemmän kustannuksia.

– Heihin kannattaa investoida enemmän riittävän aikaisessa vaiheessa ongelmien ehkäisemiseksi ja tehdä toiminnasta tavoitteellista sekä seurata tavoitteiden saavuttamista riittävän pitkällä aikavälillä, Hilli sanoo.

Artikkeli Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä: Petri Hilli & co: Syrjäytymisen hinta – case investoinnin kannattavuuslaskelmasta

Lue myös:

Kuka aloittaisi lastensuojelun imagouudistuksen – ”julkista palvelua ei osata markkinoida”

Eksoten Lasten ja nuorten talo näyttää perhepalveluille suuntaa