Kuva: Outokummun kaupunki

Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kuntien päätöksentekoon ovat kasvussa. Jopa 75 prosenttia kunnista hyödyntää palveluidensa kehittämisessä ja suunnittelussa kuntalaisten muodostamia asiakasraateja ja noin puolet kokemusasiantuntijoita.

Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Suomen Kuntaliiton maanantaina julkaistusta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa -tiedonkeruusta.

Tiedonkeruun tavoitteena on selvittää, miten ja millä resursseilla kunnat edistävät asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Keruuseen vastasi keväällä 2019 yhteensä 273 kuntaa eli 93 prosenttia Suomen kunnista.

Muita kuntien hyödyntämiä osallistamisen keinoja olivat muun muassa asiakaspalautteen kokoaminen sekä osallistava budjetointi. Talouden suunnitteluun osallistumisessa on tiedonkeruun perusteella nähtävissä suurin muutostrendi, sillä sen määrä oli noussut kymmenen prosenttiyksikköä kahden vuoden takaisesta, 23 prosenttiin.

 

Kuva: THL

Outokummussa täydet pisteet hyvinvoinnin johtamisesta

Kuntalaisten osallisuus on keskeinen prioriteetti esimerkiksi Outokummun kaupungissa. Kunnanjohto sai tiedonkeruun perusteella koostetussa TEA-mittauksessa täydet pisteet sitoutumisesta, johtamisesta, seurannasta ja tarveanalyysistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössään.

Outokummun kaupungin kehitysjohtaja ja hyvinvointikoordinaattori Jukka-Pekka Lätti kertoo, että osallisuudella on kaupungin toiminnassa keskeinen merkitys.

– Osallisuus, hyvinvointi ja elinvoima liittyvät vahvasti toisiinsa. Tällä valtuustokaudella olemme ottaneet osallisuuden erityisesti huomioon muun muassa niin, että kaupunginhallituksen alla toimii vaikuttamistoimielin, joka painottuu osallisuuden edistämiseen ja siihen liittyviin teemoihin.

Pyrkimys osallistamiseen näkyy paitsi strategiatasolla, myös käytännön toteutuksina.

– Viime helmikuussa Outokummussa järjestettiin osallisuusviikko, eli teemallinen osallisuuteen painottuva kokonaisuus, jossa järjestöt, yritykset ja kaupungin toimijat esittelivät toimintaansa. Haluamme tarjota kaupunkilaisille hyvin matalan kynnyksen keinon tutustua ja osallistua, Lätti kertoo.

Suurimmassa osassa kunnista hyvinvointikoordinaattori

Tiedonkeruusta käy ilmi, että nykyisin jopa 83 prosentissa kunnista on nimetty hyvinvointikoordinaattori. Vielä vuonna 2017 vastaava luku oli 62 prosenttia.

Outokummun kaupungin hyvinvointikoordinaattorin toimea hoitavan Jukka-Pekka Lätin mukaan on tärkeää, että koordinaattorit pääsevät mukaan laaja-alaisesti mukaan kuntien päättäviin pöytiin.

– Hyvinvointi on kaikkia toimialoja koskeva iso teema. Koen tärkeäksi, että hyvinvointikoordinaattorilla on mahdollisuus olla mukana kunnan toiminnassa läpileikkaavasti aina johtoryhmätasolla saakka.

Hyvinvointikoordinaattorin toimi on yhä useammin sijoitettu kunnissa muualle kuin sosiaali- ja terveystoimeen. Tiedonkeruun mukaan vuonna 2019 vain 14 prosenttia koordinaattoreista työskenteli sosiaali- ja terveystoimessa, kun vielä vuonna 2015 vastaava luku oli 60 prosenttia. Yleisimmin hyvinvointikoordinaattori työskentelee kunnan keskushallinnossa tai sivistystoimessa.

THL:n tiedotteessa todetaan muutoksen syynä olevan pyrkimys vahvistaa kuntajohdon roolia poikkihallinnollisen yhteistyön johtamisessa sekä turvata resurssin säilyminen, vaikka sote-palvelut siirtyisivät maakunnille.

Kehityskohteena päätösten ennakkoarviointi

Tiedonkeruusta käy ilmi myös kehityskohteita, joista keskeisin on kuntapäätöksenteon vaikutusten ennakkoarviointi. Selvityksen perusteella kunnissa tehdään usein päätöksiä ilman, että niiden vaikutusta asukkaiden hyvinvointiin arvioitaisiin systemaattisesti eri näkökulmista. Tällä hetkellä ennakkoarviointia hyödyntää toiminnassaan vain 28 prosenttia kunnista. Sama ongelma nousi esiin myös vuoden 2017 selvityksessä.

Avatar
Anni Lindgren
anni.lindgren@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*