Selvitys: Sairaalaverkon karsiminen toisi lisäkuluja eikä säästöjä – Hyvinvointialuejohtaja pitää ministeriön säästöpuheita katteettomina
Sairaalaverkon uusiminen STM:n selvitysten mukaisesti vaatisi pelkästään Etelä-Karjalaan kymmenen ambulanssia lisää. Lisääntyneet ambulanssikyydit puolestaan vaarantaisivat potilasturvallisuutta mm. synnytyksissä, hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen muistuttaa. Kuva: Ville Miettinen
Etelä-Karjalan hyvinvointialue (Ekhva) ei hyväksy mahdollista keskussairaalaverkoston karsintaa sosiaali- ja terveysministeriön selvitystyön mukaisesti.
Keskussairaalaverkoston karsinta sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työryhmän esittelemän mallin mukaan olisi poikkeuksellisen kallis, potilasturvallisuutta ja kansalaisten yhdenvertaisuutta merkittävästi uhkaava ratkaisu, ilmenee Ekhvan teettämästä selvityksestä.
-Vähintä mitä nyt pitäisi tehdä, on ottaa aikalisä ja tehdä ministeriössä selvityksestä kunnon vaikuttavuusarviot ennen lopullista esitystä, hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen sanoo tiedotteessa.
Sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten työnjakoa selvittäneen työryhmän mukaan sairaala- ja päivystysverkkoa on tiivistettävä uusien toimintamallien käyttöön ottamiseksi ja säästöjen saavuttamiseksi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ekhva:n näkemyksen mukaan ministeriön sairaalaverkkoselvitys on kansalaisten näkökulmasta sote-uudistusta suurempi muutos palveluissa.
-Muutoksen tulisi vahvistaa yhteistyötä ja toiminnan uudistamista katteettomien säästöpuheiden sijaan, hyvinvointialuejohtaja, Leskinen toteaa.
30 miljoonan euron lisäkulut pelkästään Etelä-Karjalassa
Työryhmän selvitys ja ehdotukset mahdollisine keskussairaaloiden vähentämisineen ei ole ns. virallinen esitys, mutta STM:n mukaan ”ehdotuksia hyödynnetään säädettäessä sairaaloiden ja päivystysten kokonaisuudesta hallitusohjelman mukaisesti tämän vuoden aikana”.
Ekhva:n selvityksen mukaan hallitusohjelmaan kirjattua 100 miljoonan euron terveydenhuollon säästövelvoitetta ei esitetyllä keskussairaalaverkoston karsimisella toteuteta.
– Pelkästään Etelä-Karjalan keskussairaalan muuttaminen akuuttisairaalaksi merkitsisi jopa lähemmäs 30 miljoonan euron vuosittaista lisälaskua. Tähän summaan ei ole edes laskettu millaisia kustannuksia ja investointitarpeita syntyisi Helsingissä tai esimerkiksi Lahdessa, jotka joutuisivat vastaanottamaan eteläkarjalaiset potilaat, Sally Leskinen muistuttaa.
Ministeriön ehdotuksessa yhdelle yliopistosairaalan yhteistyöalueelle jäisi vain yksi keskussairaala ympärivuorokautisella erikoissairaanhoidon päivystyksellä. Muilla alueilla toimisi vain akuuttisairaalat. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, ettei Lappeenrannassa olisi enää synnytysosastoa, kirurgista päivystystoimintaa, raskaampaa leikkaustoimintaa eikä teho-osastoa.
-Akuuttisairaalanimike on harhaanjohtava, sillä käytännössä sairaalan profiili muistuttaa kovasti aiempia aluesairaaloita, sanoo Leskinen.
Potilasturvallisuus vaarantuisi
Ekhva:n selvityksen mukaan STM:n ehdotuksilla eteneminen lisäisi merkittävästi mm. ambulanssien tarvetta.
Jopa lähemmäs 30 miljoonan euron vuosittainen kustannuslaskelma perustuu erityisesti ambulanssi- sekä ostopalvelukustannusten kasvuun ja maksutuottojen vähenemiseen. Ambulansseja tarvittaisiin vähintään 10 lisää potilaiden päivystys- että siirtokuljetuksiin.
Asiakkaiden kustannukset lisääntyisivät keskimäärin 110 euroa potilasta kohden esimerkiksi matka- ja hoitopäiväkustannuksina.
-Kaikkein huolestuttavinta on se, miten tämä vaarantaa potilasturvallisuuden. Meillä esimerkiksi synnytyksistä noin 100 on vuosittain aikakriittistä sektioita, Leskinen toteaa.
Hän muistuttaa myös siitä, että Etelä-Karjalan elinvoima on huoltovarmuuden osalta tärkeää.
-Paljon on viime aikoina puhuttu itäisen Suomen tukemisesta. STM:n esitys sairaalaverkon karsimisesta puoleen tai jopa kolmannekseen nykyisestä osoittaa, että puheet eivät konkretisoidu edes suunnitelmatasolla, Leskinen toteaa.
Näin analyysi tehtiin:
- Ekhva tilasi analyysin koonnin Nordic Heathcare Group (NHG) -yrityksellä alkuvuodesta 2024.
- Näkemyksiä muutosten vaikutuksista kartoitettiin seuraavilla tavoilla:
- sisäisellä työpajalla, kustannuslaskelmalla
- haastattelemalla eri toimintojen ja yhteistyötahojen edustajia
- johtotason henkilöille suunnatulla kyselyllä.
Lue Ekhva:n teettämä selvitys täältä
Lisää aiheesta:
