Sosiaalibarometri 2023: Sote-uudistuksen suurimmat lupaukset kaatumassa henkilöstöpulaan – Sote-johtajat haluavat lakimuutoksia
Henkilöstön henkinen kuormittuneisuus askarruttaa 88 prosenttia sote-johtajista. Neljä viidestä sote-johtajasta tunnistaa henkilöstön vaihtuvuuden, työmäärän kasvun ja asiakkaiden moninaiset palvelutarpeet hyvinvointialueensa henkilöstön merkittäviksi haasteiksi. Kuva: Ville MIettinen
Vain 13 prosenttia sote-johtajista uskoo, että sote-uudistus auttaa turvaamaan ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuden, kertoo tuore Sosiaalibarometri-julkaisu.
Sosiaalibarometria julkaisee sote-järjestöjen kattojärjestön SOSTE. Sosiaalibarometri tutkii sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -palvelujen sekä tärkeimpien muiden hyvinvointipalvelujen ajankohtaista tilaa ja ennakointeja tulevasta kehityksestä.
Tieto perustuu sosiaali- ja terveydenhuoltoa, työllisyyspalveluja ja Kelaa edustavilta asiantuntijoilta koottuun kyselyaineistoon. Vastaajat ovat eri puolilta maata. Keskeistä on ajankohtaisten teemojen ja monialaisen vastaajajoukon lisäksi vertailumahdollisuus aiempien vuosien arvioihin.
Vielä vuonna 2021 noin joka neljäs sote-johtaja uskoi sote-uudistuksen parantavan henkilöstön saatavuutta.
Sosiaalibarometria on julkaistu vuodesta 1991.
-Henkilöstön ahdinko pomppaa tuloksissa nyt hälyttävämmin kuin koskaan Sosiaalibarometrin 33 vuoden aikana, SOSTEn tutkija Anne Eronen sanoo tiedotteessa.
Kyselyyn vastanneen sote-johtajan mukaan vaihtoehtoina ovat resurssin ksavattaminen riittävälle tasolle tai lakien muuttaminen niin, että hoitoa voidaan jättää laillisesti antamatta.
-Nyt kärsivät ne, jotka eivät ymmärrä vaatia oikeuksiaan, koska vain heiltä voidaan leikata, kyselyyn vastannut nimeämätön sote-johtaja sanoo vastauksessaan.
Henkilöstöpulan paikkaaminen kalliilla vuokratyöntekijöillä pahentaa taloustilannetta
Kyselyssä 82 prosenttia sote-johtajista arvioi henkilöstön saatavuuden virkoihin ja sijaisuuksiin hyvinvointialueellaan huonoksi. Vaikeus täyttää toimet pätevillä ammattilaisilla nähdään hyvinvointialueiden lähiaikojen selvästi suurimpana huolena. Henkilöstöpulan pelätään vaikeutuvan entisestään hoidontarpeen kasvaessa, kun väestö ikääntyy.
Erään kyselyyn vastanneen sosiaalityöntekijän mukaan asiakas joutuu odottamaan kiireetöntä lääkäriaikaa perusterveydenhuoltoon jopa 6 kuukautta ja sosiaalityössä kannatellaan huonokuntoisia, jopa akuutisti itsetuhoisia asiakkaita.
Toisen sosiaalityöntekijän mukaan yhteistyö terveydenhuollon kanssa ei onnistu, sillä terveydenhuolto ei selviä edes omista töistään, kun ei ole työntekijöitä.
-Miten tehdä yhteistyötä lääkäreiden kanssa, kun heitä ei ole! sosiaalityöntekijä kommentoi.
SOSTEn erityisasiantuntija Minttu Ojanen muistuttaa, että sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena oli turvata sote-alan työvoiman saatavuus, kun kunnat eivät enää kilpailisi keskenään samasta työvoimasta ja palkat harmonisoidaan.
-Koska työmarkkina on monen tekijän summana nyt oleellisesti muuttunut, tilanne näyttää lähes katastrofaaliselta ja hyvinvointialueilla menee valtavia summia vuokratyöntekijöiden hankkimiseen firmoilta, Ojanen sanoo tiedotteessa.
Barometrin mukaan sote-johtajista 72 prosenttia kaipaa jo nyt muutoksia hyvinvointialueita koskevaan lainsäädäntöön. Muutosvaateet koskevat rahoitusta ja pätevää henkilöstöä. Rahoitusta pidetään liian niukkana suhteessa lakisääteisten palvelujen tasoon, toisaalta henkilöstömitoitukseen toivotaan rekrytointivaikeuksien vuoksi höllennyksiä. Rekrytointivaikeudet johtavat kalliisiin ostopalveluhankintoihin, mikä osaltaan nakertaa hyvinvointialueiden taloutta.
