Kuva: Ville Miettinen
Sosiaalibarometrin vastausten perusteella sote-palveluissa tarvitaan nykyistä suurempia järjestäjätahoja

Sosiaali- ja terveydenhuollon onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä ovat selkeä hallinto sekä terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen kunnissa, uskovat sosiaali- ja terveysjohtajat.

Sote-johtajien näkemykset käyvät ilmi sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTEN tuoreesta sosiaalibarometrista.

Barometrin vastauksissa korostuvat aikaisempaa enemmän sote-palvelujen käyttäjien kuunteleminen, johtaminen ja palvelujen integraatio.

Integraatiota pidetään entistä useammin keskeisenä keinona sote-kustannusten kasvun taittamisessa. Yli 80 prosenttia barometriin vastanneista sote-johtajista piti ICT-ratkaisujen yhtenäistämistä erityisen merkittävänä säästökeinona.

– Yhtenäiset tietojärjestelmät mahdollistavat asiakastiedon liikkumisen ja tiedolla johtamisen. Siksi ne ovat onnistumisen ehdoton edellytys. Hajanaiset järjestelmät pirstaloivat tiedon ja takkuavat hallintoa, SOSTEn johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi sanoo järjestön tiedotteessa.

Noin kolme neljästä vastaajasta piti ehkäisevien palvelujen lisäämistä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa erittäin kannatettavina keinoina kustannusten hillitsemiseksi.

Vain kolmannes kannatti sote-uudistusta

SOSTE on kartuttanut sote-johtajien näkemyksiä sote-uudistuksesta vuodesta 2016 alkaen. Vastausten perusteella Juha Sipilän hallituksen valmistelema sote-uudistus menetti sote-johtajien kannatusta vuosi vuodelta.

Kun vielä vuonna 2016 yli puolet vastaajista (54%) kannatti uudistusta, oli vuonna 2019 kannatus huventunut enää 32 prosenttiin.

Etenkin uudistukseen kaavailtu valinnanvapaus herätti närää vastaajissa.

– Asiakkaat haluavat hyvää palvelua, valinnanvapaus on sivuseikka. Sote-uudistuksessa rakenteellisesti mennään fiksujen, koulutettujen, hyväosaisten ehdoilla eikä niiden jotka tarvitsevat enemmän palveluja, kirjoitti yksi kyselyyn vastanneista sosiaalityöntekijöistä.

Toista huolestutti, että palvelujen avaaminen yksityisille markkinoille pirstoo palvelut ja vie rahat pois Suomesta.

Nyt sote-alan ammattilaiset katsovat, että palvelut on uudistettava jatkossa vaiheittain ja aiempaa pienemmissä palasissa

Uudistuksen lähtökohtana tulee vastaajien mielestä olla monia palveluja tarvitsevien ihmisten palvelut.

– Sosiaali- ja terveyspalveluja jatkossa uudistettaessa on palautettava huomio siihen, mistä uudistustarve alkoi eli sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistamiseen ja integraatioon, Anne Knaapi sanoo.

– Vaikuttavia ja kustannustehokkaita palveluja saadaan aikaan varmistamalla paljon palveluja tarvitsevien ihmisten oikea-aikainen tuki, saumaton palveluketju sekä pitkäjänteinen, henkilökohtainen työote.

“Kuka haluaa hoitaa moniongelmaisia?”

Sosiaalibarometrin vastausten perusteella sote-palveluissa tarvitaan nykyistä suurempia järjestäjätahoja. Suuremmat järjestäjät pystyvät tarjoamaan osaamista erityistarpeisiin ja huolehtimaan henkilöstön osaamisen kehittämisestä.

Vastaajat uskovat, että järjestämisvastuun siirtyminen suuremmalle alueelle voi parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, kun kunnilla on yhdenmukainen palveluverkko ja samanlaiset kriteerit, asiakasmaksut ja käytännöt palveluissa.

Kääntöpuolena vastaajat pitävät kuitenkin sitä, että lähipalvelut saattavat supistua ja keskittyä kuntakeskuksiin.

Toinen huolenaihe on järjestelmän monimutkaisuus. Vastaajat pohtivat, miten taataan palvelun johdonmukaisuus ja selvä vastuutaho vuosia kestävästä asiakassuhteesta eniten palveluja käyttäville ihmisille, kuten ikääntyneille monisairaille ihmisille, lastensuojelun asiakkaille, päihde- ja mielenterveyskuntoutujille ja vaikeasti työllistyville.

– Yhteisen tietojärjestelmän puuttuminen vaikeuttaa erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden ja potilaiden asemaa. Sote-uudistuksen alkuperäiset perustavoiteet unohtuneet, yksi barometriin vastanneista sote-johtajista kuvailee.

Myös sosiaalipalvelujen kohtalo ja palvelujen eriytyminen herättävät huolta vastaajissa.

– Kuka haluaa hoitaa heikkoja, moniongelmaisia, parantumattomia, sellaisia, joilla ei motivaatiota tai joissa ei nopeasti näe työn tuloksia, kyselyyn vastannut sosiaalityöntekijä pohti.

Vuoden 2019 sosiaalibarometrin aineisto kerättiin verkkokyselyllä tammi–helmikuussa 2019. Vastaajia oli yhteensä 882.

Lähde: Sosiaalibarometri 2019, SOSTE
Sosiaalibarometrin vastaajat pitävät selkeää hallintoa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä palvelujen integraatiota entistä tärkeämpinä sote-uudistuksen onnistumisen kannalta. Lähde: Sosiaalibarometri 2019, SOSTE
Avatar
Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*