Sosiaalityöntekijöiden kiire näkyy sijaishuollon valvonnassa
Sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisessa on merkittäviä edelleen puutteita, vaikka asioista on käyty keskustelua pitkään. Kun kunnissa on pula lastensuojelun parissa työskentelevistä sosiaalityöntekijöistä, niin tämä näkyy väistämättä kentällä.
Valvira selvitti sijaishuoltoyksiköihin lähetetyllä kyselyllä sijaishuoltoon sijoitettujen lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista sekä pääsyä lasten- ja nuorisopsykiatrian alojen palveluihin. Puutteita on erityisesti lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tavoitettavuudessa, kuntien sijaishuoltoyksiköihin kohdistaman valvonnan toteuttamisessa sekä lasten- ja nuorisopsykiatrisen hoidon järjestämisessä.
Tapaamisia harvakseltaan
Kyselyn mukaan yli 80 prosenttia lapsen asioista vastaavista kunnan sosiaalityöntekijöistä ei tavannut sijoittamaansa lasta kuukausittain. Sijaishuoltoyksiköiden ilmoituksen mukaan ongelmia oli järjestää tapaamisia ja työntekijöiden suuri vaihtuvuus ei tilannetta helpottanut.
-Samaa viestiä sosiaalihuoltoa valvoville viranomaisille on tullut muutakin kautta, ei pelkästään tämän kyselyn tuloksena. Joillakin paikkakunnilla sosiaalityöntekijöiden suuret asiakasmäärät, kiire ja vaihtuvuus hankaloittaa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja sijaishuoltoon sijoitetun lapsen tapaamisia. Ei ehditä hoitaa kaikkia työhön kuuluvia tehtäviä, Valviran ylitarkastaja Marita Raassina kertoo.
Kun aikuistuva nuori ei pääse tapaamanaan omaa sosiaalityöntekijäänsä säännöllisesti, niin vaikeudet kasaantuvat.
”Lastenkoti tarvitsisi huomattavan paljon enemmän sosiaalityöntekijän käyntejä. Vanha systeemi, jolloin sosiaalityöntekijä oli talossa kerran viikossa puoli päivää, oli erittäin hyvä. Tällöin myös kaikkiin asioihin pystyttiin vaikuttamaan heti = valvonnan toteutuminen. Vuorovaikutusta oli huomattavan paljon nykyistä enemmän, todettiin erään yksikön vastauksessa.”
Valvontaa kaivataan
Ongelmia oli myös sijaishuollon valvonnassa. Kyselyyn vastanneista yksiköistä 47 prosenttia ilmoitti, ettei sijaintikunta ollut tehnyt viimeisen vuoden aikana ainoatakaan valvontakäyntiä. Myös lapsia sijoittaneiden kuntien valvontakäynneissä oli parantamisen ja tihentämisen varaa. Sijaishuoltoyksiköissä ei myöskään aina tunnistettu valvontakäyntien luonnetta.
Tilanteen haastavuutta lisää se tosiseikka, että sijoitetuista lapsista merkittävä osa tarvitsee muutakin apua, kuin pelkästään turvalliset aikuiset ympärilleen. Yli puolet eli 51 prosenttia sijoitetuista lapsista ja nuorista saa säännöllistä psykiatrista hoitoa tai psykoterapiaa. 29 prosentilla lapsista on ollut ennen sijoitusta psykiatrinen erikoissairaanhoidon hoitojakso alla ennen sijoitusta.
Kyselyyn vastanneiden yksiköiden taholta tuotiin vastauksissa vahvasti esiin vaikeus saada sijoitetuille lapsille psykiatrista apua.
”Lastensuojelu joutuu huolehtimaan aivan liian paljon nykyisin psyk hoitoa vaativista lapsista. Lastensuojeluyksiköiden oma osaaminen psykiatrisissa asioissa ei ole tarpeeksi kattavaa vielä tänä päivänä vaikka sitä on jouduttukin vahvistamaan. Jos lapsi saadaan psykiatriselle osastojaksolle, hänet palautetaan kohtalaisen nopeasti takaisin lastensuojeluyksikköön, koska ajatellaan lapsen olevan siellä turvassa. Tulee tunne, että osastohoitoon pääsevät enää vain psykoottiset lapset.”
Jos julkisella puolella onkin ongelmia löytää sosiaalityöntekijöitä lastensuojelun tehtäviin, niin lastensuojeluyksiköissä ei juuri rekrytointiongelmia tunnettu. Vain alle kymmenessä prosentissa vastanneista yksiköistä rekrytointi oli sujunut erittäin heikosti tai heikosti.
Valviran kyselyn tulokset otetaan huomioon suunniteltaessa ja toteuttaessa lastensuojelun suunnitelmaperusteista valvontaa ja käyntejä toimintayksiköihin. Lasten ja nuorten oikeuksien toteutuminen sijaishuollossa sekä lastensuojelulaitoksiin sijoitettujen lasten ja nuorten pääsy psykiatrian alojen palveluihin ovat Valviran ja aluehallintovirastojen vuoden 2019 sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman valvontakohteita.
Valviran kysely lähetettiin 705 sijaishuoltoyksikköön (628 yksityistä, 77 julkista) ja siihen vastasi maaliskuun 2019 aikana 381 yksikköä (vastausprosentti 54). Vastanneista 85 prosenttia oli julkisia sijaishuoltoyksiköitä.
Kursivoidut sitaatit ovat poimintoja kyselyn vastauksista.
Yhteenveto kyselyn tuloksista Valviran sivuilla
