Perustuslakivaliokunta on käytännössä ratkaissut hallituksen suuren maakunta- ja sote-paketin kohtalon. Kuvassa valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie, vas. ja Maria Guzenina, sd.

Näyttää selvältä, että hallituksen maakunta- ja sote-kokonaisuus ei toteudu siinä muodossa ja aikataulussa kuin hallitus on viimeiseen asti kaavaillut. Paketti on monimutkainen ja väkisin yhteenpakotettu kokonaisuus, ja sen ratkeaminen on nyt lähempänä kuin koskaan.

Tilanne on yhtä kriittinen kuin edellisellä kaudella, jolloin perustuslakivaliokunta lopulta romutti kaikkien puolueiden yhteisen mallin.

Vaikka suuressa osassa pakettia ei ole perustuslakiin liittyviä ongelmia, se on kokonaisuus, jonka eteneminen palasina on epävarmaa.

Oleellinen ongelma on valinnanvapausmallin eteneminen perustuslakivaliokunnassa. Jos ja kun perustuslakivaliokunta toteaa hallituksen esityksessä olennaisia perustuslakiin liittyviä ongelmia, pahimmillaan hallitus päätyy vetämään esityksensä takaisin.

Aikataulut ovat paukkuneet moneen kertaan. Hallitus on välillä pitänyt aikataulun mukaisia tiedotustilaisuuksia, joissa on kerrottu ratkaisujen syntyneen. Pian on kuitenkin yleensä selvinnyt, että puheissa on taas päästy vähän lähemmäksi periaatteiden tasolla, mutta konkretia on ollut vaiheessa.

Nyt ainakin valinnanvapausmalli vaatii lisätyötä ja muun muassa maakuntavaalien käyminen yhtä aikaa presidentinvaalien kanssa näyttää aiempaa epätodennäköisemmältä.

Perustuslakivaliokunta on kokoontunut tällä viikolla joka aamu kuulemaan asiantuntijoita ja valmistelemaan linjauksia, joiden perusteella virkamiehet kirjoittavat juhannuksena lausuntoluonnoksen. Valiokunnan viimeinen kokous virkamiesten ohjeistamiseksi on torstaina.

Tiukkaa kauppaa

Normaalioloissa hallitus joka tapauksessa olisi jo ottanut valinnanvapausmallille aikalisän ja valmistellut sitä kaikessa rauhassa. Mutta kokoomuksessa pelätään riskiä, että jos valinnanvapausmalli irrotetaan kokonaisuudesta ja sen käsittely pitkittyy, hallitusasetelmat tai kumppanien mieli voivat muuttua niin, että riittävä tuki katoaa.

Valinnanvapaus on ollut se liima, joka on sitonut kokoomuksen koko aluehallintopakettiin.

Hallituspohjan muuttuminen lisää sitä riskiä, että hallituksen taival päättyy ennen kuin valinnanvapaus on päätetty. Se riski koskee myös maakuntahallintoa, ja tiedostetaan sekä kokoomuksessa että keskustassa. Ne tukevat toistensa ykköstavoitetta vain ja ainoastaan osana kauppaa.

Perussuomalaisista irronnut uusi vaihtoehto -ryhmä ainakin toistaiseksi jatkaa perussuomalaisten linjoilla.

Maahanmuuton rajoittaminen sekä A-oluiden ja limuviinojen saaminen ruokakauppoihin on kiinnostanut enemmän kuin maakuntauudistus ja soten valinnanvapaus.

Kokoomuskenttä napisee

Kokoomuksen kentällä, varsinkin vahvimmilla alueilla eli suurissa kaupungeissa, on erittäin suurta tyytymättömyyttä maakuntahallintoa kohtaan. Eikä suurissa kaupungeissa kokonaan ole unohdettu sitäkään, että ne olisivat mieluummin hoitaneet itse sote-palvelunsa.

Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa sai elinvoimapalveluihin erillisratkaisun, mutta muut suuret kaupunkiseudut eivät saaneet. Helsingin uusi pormestari Jan Vapaavuori esittää vielä uudessa Kuntalehdessä, että maakunnille ei annettaisi muuta kuin sote-asiat.

Rankkaa kritiikkiä on tullut myös kokoomusjohtoisista Espoosta ja Turusta. Tampereen kritiikki tuskin lievenee, kun johto siirtyi kokoomukselta demareille. Kuuden suuren tyytymättömän kaupungin rintamaan kuuluvat myös demarijohtoinen Vantaa sekä Oulu, jossa keskusta on suurin puolue. Keskustan sisällä Oulun ääni jää kuitenkin pienempien kuntien alle.

Zyskowicz pelastamaan mitä pelastettavissa on

Maakuntauudistuksessa siis kokoomuksen kentällä on vielä kovasti sulattelemista. Jos vielä käy niin, että maakuntauudistus etenee lainsäädäntöön asti, mutta soten valinnanvapaus jää hallitusryhmien sopimuksen varaan, kokoomuksessa voi kuulua rykimistä, jota edes Petteri Orpon vahva asema ei kokonaan tukahduta.

Siksi kokoomuksen vahva retorikko ja kokenut perustuslakiasiantuntija Ben Zyskowicz lopulta suostui perustuslakivaliokunnan varajäseneksi ainakin siksi aikaa, että voi yrittää pelastaa soten valinnanvapauden edes miten kuten kokoomukselle kelpaavassa muodossa valiokunnassa.

Valinnanvapaudelle periaatteessa kannatusta

Kokoomuksessa karsastetaan siis riskiä, joka syntyy, jos valinnanvapaus irrotetaan paketista. Sinänsä valinnanvapaus käsitteen tasolla nauttii kyllä laajaa kannatusta. Kysymys on vain sen toteuttamisesta. Kokoomuksen ulkopuolella on haluja nähdä yksityiset toimijat pikemminkin julkisen sektorin alihankkijoina kuin tasaveroisina toimijoina. Sellainen ajattelu olisi ilmeisesti kelvannut myös keskustalle, jos asiaa olisi valmisteltu toisenlaisen hallituspohjan toimesta.

Jos valinnanvapaus nyt kärsii perustuslakivaliokunnassa sellaisia kolhuja, että sitä pitää valmistella uudestaan, hallitus voi vielä yrittää koota sitä keskenään tai ottaa myös opposition mukaan.

Taustalla on koko ajan se varjo, että jos uudistus ei ole vaalikauden vaihtuessa tarpeeksi pitkällä, seuraava hallitus voi vielä tehdä siihen muutoksia.

Oppositio kärkkyy mukaan

Edellisellä kaudella hallitus otti opposition mukaan sote-valmisteluun viime metreillä, ja aika ei enää riittänyt. Nykyinen hallitus aloitti ilman oppositiota, ja on selvää, että oppositio haluaa kokonaisuuteen muutoksia, jos se pääsee mukaan.

Demarit ja RKP ovat halunneet jakaa paketin niin, että sote ratkaistaan ensin. Siitä tavoitteesta niille tuskin tulee kynnyskysymystä. Vihreät ja demarit haluavat muutoksia valinnanvapausmalliin.

Viimeksi vihreiden uusi puheenjohtaja Touko Aalto ehdotti maakuntien määrän rajaamista 12:een, mutta sekään tuskin olisi puolueelle kynnyskysymys.

Kokoomuksen kiinnostus hävisi

Perustuslakivaliokunnan painoarvon romahtamista kokoomuksen kiinnostuksen kohteena on ihmetelty, sekä puolueen ulko- että sisäpuolella. Aikaisemmin kokoomus piti valiokuntaa tärkeänä, ja halusi pitää sen puheenjohtajuuden.

Tämän kauden alussa puolue kuitenkin istutti valiokuntaan kolme ensimmäisen kauden kansanedustajaa, joista yksi, Antti Häkkänen, on juristi.

Puheenjohtajan paikkaa kyllä tarjottiin Zyskowiczille, mutta kun tämä kieltäytyi terveydellisistä syitä, sen annettiin mennä. Toinen kokoomuksen pitkäaikainen perustuslakiedustaja Kimmo Sasi taas putosi eduskunnasta.

Häkkäsen siirryttyä oikeusminiteriksi Zyskowicz ei vielä silloinkaan suostunut valiokuntaan, mutta paikalle nimettiin kokenut Outi Mäkelä.

Ongelmat alkoivat kasaantua

Aina välillä jossain muistutetaan, että ongelmat alkoivat tai ainakin alkoivat kasvaa siinä vaiheessa, kun keskusta ja kokoomus käänsivät alkuperäiset suunnitelmat ympäri, ja siirsivät valinnanvapauden ja maakuntauudistuksen koko hankkeen alkupäähän kun aiemmin niiden piti olla vuorossa vasta kun sote-ratkaisu olisi ensin valmis. Aikatauluihin ei kuitenkaan tehty muutoksia.

Pöysti portinvartijana

Koko prosessin aikana sotea valmistelevassa sosiaali- ja terveysministeriössä on ihmetelty tiedon kulkua. Tavanomaisen valmistelijoitten ja päättäjien yhteydenpidon väliin on tullut uusi porras, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti ja muutosjohtaja Sinikka Salo.

Pöysti pitää langat tiukasti käsissään. Salon roolissa on korostunut hengen luominen – ja myös paineiden kasaaminen valmistelusta kentällä vastuun kantavaan kuntasektoriin päin.

Kentän pinnaa venytetään

Kentän pinnaa koetellaan muun muassa muutosvaiheen rahoitusratkaisun viipymisellä. Väliaikaishallinnon maakunnissa on määrä alkaa 1. heinäkuuta, mutta päätös valtion rahoitusosuudesta odottaa yhä eduskunnan siunausta osana lisätalousarviota. Päätöstä odotetaan ensi viikolla.

Kiistaa on ollut niukaksi sanotun valtion rahoituksen jakoperusteista. Uusmaalaiset poliitikot ovat katsoneet, että jakosuunnitelmissa on suosittu pieniä maakuntia.

 

 

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@aucuparia.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Taitoa Saaga on raportointityökalu tiedolla johtamiseen

Ilmoitus