Sote-kiinteistöjä kaupataan palvelujen ja elinvoiman säilyttämiseksi
Kiinteistöjärjestelyillä pyritään pitämään mm. ikäihmisten palvelut kunnassa. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuntien johto ja luottamushenkilöt ovat vaikeassa tilanteessa yrittäessään valmistautua sote-uudistukseen ja päättää, kuinka samaan aikaan torjutaan sote-kiinteistöihin liittyviä taloudellisia ja toiminnallisia riskejä ja pystytään turvaamaan kuntalaisten tarvitsemat palvelut, sanoo Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka.
Asikkalan kunnanhallitus käsittelee tänään kunnan omistamien sote-kiinteistöjen myymistä. Kunnan suunnitelmissa on myydä vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikkö ja kehitysvammaisten asumispalvelun kiinteistöt sekä vuokrata viideksi vuodeksi toinen vanhusten palveluasumisyksikkö
Taustalla on suuri huoli kiinteistöissä tarjottavien palvelujen kohtalosta, Rinna Ikola-Norrbacka sanoo. Myytäväksi aiotut kiinteistöt eivät tulevaisuudessa täyttäisi lain vaatimuksia huoneistojen tilakokojen ja varustelujen osalta.
– Meiltä lähtee kiinteistöt alta, ja ensimmäisenä nousee huoli siitä, mitä tapahtuu näille palveluille, Ikola-Norrbacka sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Ei ole kyse vain kiinteistöriskistä, vaan ajatus on, että vanhusten tehostettua asumista ja kehitysvammaisten asumispalveluja pitää olla jatkossakin. Jos ei ole kiinteistöjä, hankala palveluja on täällä tuottaa.
Kunnan tavoitteena on, että kiinteistöjen ostaja rakennuttaisi tilalle uudet, lain normit täyttävät kiinteistöt, joissa palvelutuotanto voisi jatkua.
– Se olisi meidän kannalta järkevä ratkaisu, jolla saisimme kiinteistöriskin minimoitua ja tärkeät vanhusten ja vammaisten asumispalvelut säilytettyä omassa kunnassa, Ikola-Norrbacka sanoo.
Kunnan johto puun ja kuoren välissä
Ikola-Norrbackan mukaan sote-kiinteistöasiat ovat kuntajohtajien tapaamisten toistuva puheenaihe. Sote-uudistuksen odottelu ja epävarmuus sen vaikutuksista mietityttävät.
– Meillä ei ole kristallipalloa ja kuitenkin pitäisi pystyä huolehtimaan siitä että ei oteta kohtuuttomia riskejä.
Jos uudistus toteutuu suunnitellusti, maakunta vuokraa kunnan sote-kiinteistöjä kolmen vuoden ajan ja voi vuokra-ajan jälkeen päättää jatkaako vuokraamista ja millä vuokratasolla. Jos vuokraamista ei jatketa, kunnalla voi olla käsissään tuhatmäärin neliöitä, joilla pitäisi tehdä jotakin.
NHG:n viime vuonna kokoaman raportin mukaan reilu kolmannes nykyisin käytössä olevista sote-kiinteistöistä jää sote- ja maakuntauudistuksen myötä tarpeettomiksi. Kuntaministeri Anu Vehviläisen, kesk., mukaan vuokrausjakson päätyttyä 2023 katsotaan tilannetta, ja kunnille on tarkoitus maksaa kertaluonteinen korvaus 2024.
– Arvioiden mukaan Asikkala ei tule kompensaatiota kovin paljon saamaan. Nämä ovat asioita, jotka vaikuttavat talouteen isosti, mutta myös palvelutarjontaan, Ikola-Norrbacka muistuttaa.
Hollola haluaa uuden seniorikampuksen
Asikkalan naapurissa Hollolassa kunnanhallitus päätti jo viime viikolla sote-kiinteistökaupoista Attendon kanssa Salpakankaan ja Vesikansan terveysasemista. Lopullisen päätöksen terveysasemien myymisestä Attendolle tekee kunnanvaltuusto.
Kunnanhallituksen hyväksymän sopimuksen mukaan Attendo ostaa tontit ja kiinteistöt ja sitoutuu vuokraamaan toiminnot palveluista nyt vastaavalle Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle (PHHYKY) vuoden 2021 loppuun saakka.
– Terveysasemissa säilyy vuokralla julkinen toimija. Liikkeenluovutuksen alaisia henkilöstösiirtoja ei ole kuin kourallinen ja ne koskevat palveluasuntoja, joihin julkinen taho ei ole osoittanut kiinnostusta. Muista kiinteistöistä keskustelut ovat vielä kesken. Meille siis tulee jäämään sekä vahva julkinen toimija ja sitä täydentävät eri yksityiset toimijat, kunnanhallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen, kok., sanoo.
– Jos kauppa toteutuu, kunta rakentaa viereiselle tontille nykyaikaisen laajan sote-keskuksen. Kun se on valmis 2021, julkinen toimija siirtyy vuokralla sinne. Siinä vaiheessa Attendo saa purkaa vanhan kiinteistön ja sen tilalle rakennetaan nykyaikainen seniorikampus.
Hollolassa kyse on kiinteistöistä, jotka ovat lähellä käyttöikänsä päättymistä.
– Sote-kiinteistöriskit ovat todellisia. Tasearvot ovat nopin 11 miljoonaa euroa. Toinen myytävistä kiinteistöistä vaatisi noin 10 miljoonan euron remontin ja toisesta hyvinvointiyhtymä on ilmoittanut lakkauttavansa vuodeosaston 5-7- vuoden sisällä, Hämäläinen sanoo.
Sopimukseen sisältyvä seniorikampus on Hämäläisen mukaan tarpeen, koska Hollolan asukkaista iäkkäiden osuus on voimakkaassa kasvussa.
– Kymmenessä vuodessa iäkkäiden osuus tulee kasvamaan 60 prosenttia. Jotta voisimme vastata palvelutarpeeseen, se vaatisi meiltä 15 miljoonan euron investoinnit. Kukaan julkinen toimija ei ole kiinnostunut tällaista vastuuta kantamaan.
”Uudistus ajaa myymään kiinteistöjä”
Maakunnan toisessa kolkassa, Hartolassa suunnitellaan niin ikään kiinteistökauppaa. Kyseessä ei ole vanha hajoava kiinteistö vaan viime vuonna valmistunut tehostetun palveluasumisen kokonaisuus.
Kunnanjohtaja Merja Oleniuksen mukaan syyt eivät kuitenkaan ole varsinaisesti sote- ja maakuntauudistuksessa.
– Syyt liittyvät palvelutuottajan kanssa käytyihin keskusteluihin. Toiminnan kokonaisulkoistus olisi Hartolan kannalta järkevä toimenpide joka tapauksessa, Olenius sanoo.
Palvelut tuottaa PHHYKY. Kuntayhtymän toimialajohtaja Ismo Rautiaisen mukaan Hartolan tehostetun palveluasumisen yksikkö on kunnan vanhusmäärään liian suuri, kun naapurikunnista Heinola tuottaa palvelunsa itse ja Sysmä ulkoisti palvelut Attendolle eikä Hartolan yksikkö ole enää kuntien yhteiskäytössä.
Kun palvelutuotanto ei ole kunnan hyppysissä, Oleniuksen mielestä kunnan kiinteistöomistuksessakaan ei ole järkeä.
– Ei se kysy missä kunta sijaitsee tai minkä kokoinen kunta on. Uudistus nimenomaan ajaa kunnan luopumaan terveyskiinteistöistään. Ei kunnissa ole mitään pointtia pitää kiinteistöjä hallussa. Parempi on se, että joka niissä toimii myös hallitsee niitä.
Palveluntuottajilta odotetaan vastuullisuutta
Hartolassa odotetaan, millainen muutos lainsäädäntöön on tulossa liittyen ara-rahoitetujen kiinteistöjen korkomääräysten purkamiseen. Hartola aikoo toimia vasta kun se tietää, voidaanko ara-rahoitettu palveluasumisen yksikkö myydä markkinaehtoiseen hintaan.
Rautiaisen mukaan kuntayhtymässä seurataan kuntien sote-kiinteistökauppaa tyynesti. Kyse on yhteistyöstä, ja kuntien tilanne ymmärretään hyvin. Joissain tapauksissa on myös perusteltua ulkoistaa palveluja järjestämisen joustavoittamisen kannalta, Rautiainen muistuttaa.
– Ilmiö on mielenkiintoinen. Peräänkuulutan markkinoilla toimivilta palveluntuottajilta vastuullista toimintaa. Päijät-Hämeessä näkyy selvästi, että yritykset ovat suoraan yhteydessä kuntiin ja antavat infoa vaikka hyvin tietävät että palvelujen järjestäminen on siirretty hyvinvointiyhtymälle. Silti tehdään aktiivista markkinointia kuntiin.
Kuitenkin yksityisellä palvelutuotannolla voi olla etunsa esimerkiksi Hartolan kiinteistön tapauksessa, Rautiainen sanoo.
– Yksityinen tuottaja pystyy haalimaan asiakkaita myös lähikunnista, mutta julkisena [kiinteistö] ei toimi ihan optimaalisesti, siksi olemme suhtautuneet positiivisesti. Arvioimme kyllä tarkkaan.
Keskustelua elinkeinovaikutuksista tarvitaan
Niin Merja Olenius kuin Ismo Rautiainen toivovat enemmän keskustelua sote-uudistuksen elinkeinovaikutuksista.
Palvelujen säilyttäminen kunnassa merkitsee potkua myös elinkeinotoiminnalle, Olenius muistuttaa. Hän uskoo että kaikki kunnat eivät halua vain myydä kiinteistöjään vaan taustalla on myös elinvoiman lisäämiseen ja yritystoiminnan lisäämiseen liittyviä tavoitteita.
– Liian usein tämä nähdään isojen yritysten taisteluna monopoliasemasta. Se on jossain mielessä sitä, mutta kunta voi omilla linjauksillaan vaikuttaa, kuinka pitkälle kunta haluaa mennä. Järki kädessä pitää tehdä myyntejä, Merja Olenius sanoo.
Lue myös:
Kuntakentällä kytee ulkoistusvimma: kunnat valmiiina myymään äkkiä, jos palvelut uhkaavat lähteä
Hallitus tiukentaa sote-ohjia – kapinakunnat halutaan kuriin
Päijät-Hämeen soten oligopoli alkaa varmistua!