Yli 520 kuntaa, sairaanhoitopiiriä ja muuta toimijaa otti kantaa hallituksen sote-järjestämislain luonnokseen. Paljon löytyi parannettavaa, mutta jotain kehuttiinkin. Seuraavassa on muutamia satunnaisia poimintoja lausunnoista.

”Suurilla kaupungeilla on oltava oikeus toimia myös jatkossa itsenäisesti tuottamisvastuussa. Mikäli suuria kaupunkeja velvoitetaan toimimaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tuottamisvastuun osalta, vastuukuntamallin tulee olla lakiin kirjattu tasavertainen vaihtoehto kuntayhtymämallin rinnalla. Näin myös tilanteissa, joissa tuotannon rakenteet eivät muodostu yksimieliseltä pohjalta.” Tampereen kaupunki

”Sote-palvelujen rahoitusjärjestelmän pitää kannustaa kaikkia osapuolia toimimaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että palvelut synnyttävät todellisia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä. Tämän näkökulman on oltava vahvasti mukana sote-palveluiden ohjaamisessa, suunnittelussa ja kehittämisessä.” Espoon kaupunki

”Lainsäädännön tulee varmistaa palvelujen (erityisesti lähipalvelut) saatavuus ja saavutettavuus myös harvaan asutulla alueella. Palvelujen yhdenvertaisuus tulee toteuttaa koko sote-alueen tasolla sekä kunnissa huomioiden pitkät etäisyydet palvelujen saatavuudessa. Kansalaisten kannalta lähipalvelujen saavutettavuus on ratkaisevassa asemassa uudistuksen onnistumisen kannalta.” Kainuun liitto

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



”Viimeistään siirtymäsäännöksien aikana pitää tuoda selkeät kannustinelementit rahoitukseen. Keskuskaupunkien ja alueen talous ei saa missään tilanteessa johtaa siihen, että keskuskaupungit joutuvat sote –uudistuksen rahoituksen keskeneräisyydestä johtuen lisämaksajiksi vaan kaupungin maksut sote-alueen kustannuksiin tulee perustua kaikkiin niihin peruspalveluiden valtionosuuden laskennallisiin kustannuksiin, vaikuttaviin tekijöihin ja valtionosuuden määräytymisperusteisiin, joiden perustana ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset.” Lahden kaupunki

”Duodecim on erityisen huolissaan esityksen vaikutuksista viiteen yliopistosairaalaan. Ne tuottavat tällä hetkellä vaativat erikoissairaanhoidon palvelut, vastaavat yhdessä yliopistojen kanssa kaikkien lääkäreiden koulutuksesta ja niissä tehdään suurin osa kliinisestä tutkimuksesta Suomessa. Duodecimin mielestä olisi erittäin lyhytnäköistä ja suurta resurssien haaskaamista muuttaa niiden keskeistä asemaa kansallisen terveydenhuollon peruskivinä. Niille tulisi määritellä rooli esimerkiksi 2.luvun pykälässä 10: Sosiaali ja terveysalueen kliinisenä tutkimus-, koulutus- ja osaamiskeskuksena toimii yliopistollinen sairaala.” Suomalainen lääkäriseura Duodecim

”Tuottamisvastuuseen hyväksyttävien lähipalveluista vastaavien kuntien/kuntayhtymien valinta tulisi pohjautua alkuvaiheessa nykyisiin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueisiin. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä katsoo, että sillä on toimialueellaan riittävät henkilöstö ja muut voimavarat tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 14§:n edellyttämät palvelut.” Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

”Yliopistosairaaloiden asema syntyvässä uudessa järjestelmässä jää lakiluonnoksen pohjalta epäselväksi ja tulisi pikaisesti selkeyttää. Yliopistosairaalan tulisi integroitua tiiviisti palvelutuotannon rakenteisiin. Yliopistosairaalalla on tärkeä tehtävä koko Pohjois-Suomen alueen erityistason palveluitten tuottamisessa, sekä tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan alueilla. Niissä turvataan tulevaisuus kouluttamalla lääkäri- ja hoitohenkilökunta sekä tekemällä lääketieteellistä ja terveystieteellistä tutkimusta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetuksen yhteistyö palveluorganisaatioiden kanssa on tärkeä.” Oulun seudun kunnat

”Harmonisoinnin vuoksi olisi tarpeen ottaa sote-lainsäädäntöön erityissäännös, jossa todettaisiin, että työnantajayhteenliittymistä tai vaihdoksista johtuvat palkkaerot olisivat hyväksyttävä syy poiketa samapalkkaisuusperiaatteesta. Kustannustason hillitsemiseksi olisi ensisijaista, ettei harmonisaatiota olisi välttämätöntä tehdä vaativuusryhmän suurimman tehtäväkohtaisen palkan mukaan. Harmonisaatiokustannuksien kattamiseksi tulee saa-da kansallinen rahoitus.” KT Kuntatyönantajat

”VM:n (ja Kuntaliiton) pitää käydä myös taloutta koskevat keskustelut STM:n kanssa, ja huolehtia etteivät sektoriministeriön vaatimukset ylitä kuntien taloudellista kantokykyä, varsinkin kun alijäämän kattamisvelvollisuus jäänee lopulta peruskunnalle. Rahoitusmallin pitäisi olla tiedossa mahdollisimman pian, kun neuvotellaan perussopimuksista. Työterveyshuollon ratkaisujen tulisi ainakin osittain liittyä tähän sote-ratkaisuun.” Joensuun kaupunki

”Ehdotus on suunniteltu alueelle, joka muodostuu keskisuurista maakunnista. Ehdotuksessa ei oteta huomioon pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan muusta maasta poikkeavaa rakennetta. Tämä voi vaarantaa erityisesti erikoissairaanhoidon järkevän ja kustannustehokkaan toteuttamisen, jos lakia tulkitaan siten että nykyisestä yhden tuottajan mallista luovutaan.” Vantaan kaupunki

 

 

Kaikki yli 520 lausuntoa on luettavissa Hare-järjestelmästä. Linkki lausuntoihin on tässä.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*