Kuva: Ville Miettinen
Keskussairaala on usein maakunnan suurin työpaikka ja alueen elinvoiman lähde, johon halutaan panostaa, maksoi mitä maksoi, THL sanoo.

Kolmen miljardin euron sote-säästöjen saavuttaminen on “vähintäänkin haasteellista”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi blogissaan.

Sote-uudistuksen odottelu on synnyttänyt kunnissa epävarmuutta ja huolta rahan riittävyydestä. Erityisesti väestötappiokunnat menettävät verotuloja ja taloudellista kantokykyään samalla, kun sote-menot kasvavat.

Suomen väestö ikääntyy ja tarvitsee entistä enemmän palveluita. Viimeisimmässä lausunnossaan perustuslakivaliokunta esittää, että valtion on vahvistettava rahoitustaan, jotta väestölle voitaisiin turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan seuraavalla hallituksella on tehtävänään parin miljardin edestä nopeavaikutteisia toimia, joiden tarkoitus on luoda valtiolle vahvemmat puskurit ja taloudelle kestävämpi pohja.

– Laskelmat ovat monien tulevien maakuntien kohdalla varsin kylmääviä ja kysymyksiä herättäviä; mistä löytyvät nämä tarvittavat säästöt vai jääkö säästötavoitteen toteutuminen fiktioksi, blogi kysyy.

– Kysymyksen tekee vielä vaikeammaksi se, että tulevien maakuntien koetalousarvioissa on tullut yhä selvemmäksi ettei rahaa ole välttämättä tarpeeksi toiminnan alkuvuosina kattamaan edes välttämättömiä menoja.

Kunnissa tehdään nyt kalliita investointeja.

Monessa maakunnassa on käynnissä satojen miljoonien eurojen sairaalahankkeita. Merkittäviä, yli 100 miljoonan euron rakennusinvestointeja on käynnissä tai käynnistymässä myös pienemmissä muuttotappiota kokevissa maakunnissa kuten Etelä-Savossa ja Kainuussa.

– Keskussairaala on usein maakunnan suurin työpaikka ja alueen elinvoiman lähde, johon halutaan panostaa, maksoi mitä maksoi. Samalla uskotaan, että sote-uudistuksen jälkeen maksajana olisi valtio eli siis koko Suomi.

Lue lisää: Maakuntien koetalousarviot osoittavat alijäämää ja sopeuttamisen tarvetta – säästöihin mahdollisuus vasta vuosien päästä. 

Maakuntien valmistelijat valavat uskonsa digitalisaatioon. Sen uskotaan tuovan säästöjä sote-palveluihin.

Etenkin vähäväkisissä ja ikääntyvissä maakunnissa säästöjen saaminen voi kuitenkin olla hyvin vaikeaa, sillä ikääntyminen ja huono terveydentila heijastuvat myös sähköisten sote-palvelujen käytön mahdollisuuksiin.

THL:n mukaan säästöjen saavuttamisesta voi tulla erityisen hankalaa esimerkiksi Kainuussa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa.

Luovia ratkaisuja tarvitaan myös Keski-Pohjanmaalla, jossa VM:n viimeisimpien laskelmien mukaan siirtymäkauden aikana vuoteen 2025 mennessä valtion rahoitus asukasta kohti laskisi yli 250 euroa.

– Väistämättä tulee pohdittavaksi, miten silloin turvataan – sote-lakiesityksen mukaisesti – kustannus-vaikuttavasti alueen väestön sote-palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu, blogissa todetaan.

Avatar
Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*