Kuva: Ville Miettinen
Volyymien ja palvelurakenteen osalta Lapissa keskeisin kustannuksia lisäävä tekijä on ikääntyminen, kertoo muutosjohtaja Marja Perälä. Lapissa ikääntyvien määrä kasvaa keskimääräistä nopeammin ja se lisää huomattavasti vanhusväestön palvelujen kustannuksia. - Vanhuspalveluihin tarvitaan tekijöitä palveluiden lisäksi, Perälä sanoo.

Uudenmaan maakuntauudistuksen valmistelun Uusimaa 2019 -hankkeen laskelmat uuden maakunnan ensimmäisen vuoden talousarvioksi osoittavat merkittävää, 250 miljoonan euron alijäämää, hankkeen verkkosivuilla kerrotaan.

Alijäämän taustalla on kunnilta siirtyviin sote-kiinteistöihin kertynyt korjausvelka, ICT-toimintojen perustaminen, kuntatyöntekijöiden palkkaharmonisointi ja hallinnon perustamiseen.

Koetalousarvio on laadittu yhdessä kuntien ja muiden siirtyvien orgainsaatioiden asiantuntijoiden kanssa. Kuntien lukuja on ollut syöttämässä 115 talouden asiantuntijaa kunnista, kuntayhtymistä ja tytäryhtiöistä.

– Kyseessä ovat todelliset luvut, tämä ei ole mitään leikkiä, Sovala sanoo hankesivustolla.

– Olemme laatineet taloussuunnittelujärjestelmän ja lyöneet sisään tulosalue tai -yksikkötason ja maakunnan tytäryhtiöiden dataa sen edestä, että meillä on jo noin kuuden miljardin euron kulut tiedossa, sanoo puolestaan budjettijohtaja Markus Syrjänen.

Syrjänen muistuttaa, että budjetoinnin haasteellisuutta lisää se, että maakuntavaltuuston koostumusta ei tiedetä. Valtuusto päättää budjetista. Päättämistä ja tiettyjen asioiden painottumista budjetissa ohjaa valtuuston poliittinen koostumus.

“Alijäämä ei yllätä”

Laskelman mukaan Uudellamaalla rahat eivät siis riitä kattamaan välttämättömiä menoja ensimmäisenä maakunnan toimintavuonna

Uudenmaan alijäämä ei yllätä huomioiden muutoskustannukset, joita tulee jokaiselle maakunnalle, sanoo Lapin maakuntauudistuksen muutosjohtaja Marja Perälä.

– Myös meidän koetalousarviossa päädyttiin samaan lopputulokseen eli kustannukset maakunnan aloittamisen vuonna kasvavat.

Koetalousarviota voidaan pitää tässä vaiheessa kuitenkin vasta suuntaa antavana, Perälä korostaa.

Laskemiseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä.

– Kunnista on vaikea saada vertailukelpoista tietoa, koska kukin kunta budjetoi asioita omalla tavallaan ja  kuntien organisaatiorakenteet ovat siinä määrin erilaisia, että tarkkojen tunnuslukujen saaminen on vaikeaa.

– Oman haasteensa harjoitukselle tekee se, että budjetoinnin perustana on palvelupaketit. Palvelupaketit eivät ole tyypillinen tapa budjetoinnille esimerkiksi valtiolla eikä kunnissakaan, Perälä sanoo.

Lisäksi toimitiloja koskevia tarkkoja tietoja ei ole saatavilla, eikä siten tarkkoja vuokrakustannuksia.

– Myöskään henkilöstöä koskevia yksilöityjä tietoja ei ole voitu kerätä huomioiden, että meillä ei ole lainsäädäntöä olemassa, joka oikeuttaisi tällaisen tiedon keräämiseen. Kaikkinensa harjoitusta vaikeuttaa lainsäädännön puuttuminen, Perälä sanoo.

Haasteista huolimatta koetalousarvio on nähty kuitenkin tärkeänä välineenä, jolla on hahmotettu maakunnan moninainen tehtäväkenttä ja niiden kustannukset.

– Koetalousarvion kautta on konkretisoitunut esimerkiksi se, minkälaisia kustannuksia alueen erityispiirteet aiheuttavat ja se on nostanut esille sen, miten eri tavalla palveluja järjestetään ja tuotetaan tällä hetkellä.

Kainuussa 50 miljoonan vaje

Kainuun sote- ja maakuntauudistuksen väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) puolestaan kävi vastikään läpi uuden maakunnan koetalousarvion valmistelua ja ilmaisi huolensa koetalousarvion osoittamien lukujen johdosta.

Nykytasolla Kainuun maakunnan toimintakate olisi 360 miljoonaa euroa, kun Kainuun uuden maakunnan laskennallinen rahoitus on valtiovarainministeriön vielä epätarkkojen arviolaskelmien mukaan lähes 50 miljoonaa pienempi. Koetalousarvion pohjalaskelmat perustuvat vuoden 2017 toteutuneisiin tilinpäätöslukuihin korotettuina vuoden 2021 kustannustasoon.

Myös Pohjois-Pohjanmaalla edessä on sopeuttamisen tarve, kertoo sote- ja maakuntauudistuksen talouden vastuuvalmistelija Jarkko Raatikainen.

– Tässä vaiheessa on hyvä hankala arvioida sopeuttamistarpeen suuruutta, Raatikainen sanoo.

– Ministeriön rahoituslaskelmien ja maakunnan kustannusselvitysten pohjalta on oletuksena, että Pohjois-Pohjanmaan tuleva rahoitusura tullee olemaan olennaisesti pienempi kuin tämänhetkinen menokehitys. Lähtökohtana on, että maakunnan on selvitettävä keinoja, joilla menojen kasvua voidaan hillitä. Tärkeää on, että toimenpiteet menokehityksen taittamiseksi käynnistetään jo ennen vuotta 2021.

Raatikaisen mukaan riittävä rahoitus edellyttää selkeää roolijakoa niin valtion ja maakunnan kesken kuin yhteistyöalueen sisällä sekä palvelutuottajien ja –järjestäjien kesken.

Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa alueellisista kehitysnäkymistä Pohjois-Pohjanmaan tilanteen ennakoidaan kehittyvän suotuisasti elinkeinoelämän ja yritystoiminnan sekä työllisyyden suhteen.

Parantuvat näkymät kuitenkin haastavat osaavan työvoiman saatavuuden, Raatikainen sanoo.

– Vaikka Pohjois-Pohjanmaan sote-kustannukset ovat tällä hetkellä maltilliset, talouden tasapainoon vaikuttavat jatkossa mm. väestön ikääntyminen ja kasvavat palvelutarpeet, investointipaineet – erityisesti OYSin Tulevaisuuden sairaala –, pitkät etäisyydet, maakunnan eri alueiden erityispiirteet ja harmonisointitarpeet, rahoituksen kiristyminen sekä muutoskustannukset.

Säästöjä sitten joskus

Vaikka ensimmäiset vuodet tulevat olemaan vaativia, Uudellamaalla uskotaan, että pitemmällä aikavälillä säästöjäkin on mahdollista saada muun muassa palvelujen siirtämisellä verkkoon.

– Konkreettisena digimuutoksena voidaan mainita uuteen asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottiin siirtyminen Uudenmaan suurimmissa sote-organisaatioissa. Apotti Oy:n mukaan järjestelmän käyttöön ottavat organisaatiot säästävät jopa sata miljoonaa euroa vuosittain, Uuusimaa 2019 -hankesivuilla todetaan.

Säästöjä voidaan saada myös tukipalveluja tehostamalla ja oikeanlaisella hankintastrategialla.

Palvelujen digitaalisuuden ja liikkumisen avulla myös Lapissa pidetään mahdollisena saavutta helpotusta talouteen – mutta ei vielä.

Kehittämistarpeita on myös palvelurakenteessa sekä toimintatapojentoimintamallien yhdenmukaistamisessa ja palvelujen sujuvoittamisessa, Marja Perälä kertoo.

– Lisäksi uskomme palvelujen integraation tuovan säästöjä pidemmällä aikavälillä. Myös sote-palvelujen ja maakunnan muiden palvelujen välillä nähdään olevan saavutettavissa selkeitä synergiaetuja.

Säästöt kuitenkin konkretisoituvat vasta pidemmällä aikavälillä. Perälä muistuttaa, että Lapissa lähtötilanteessa on esimerkiksi sote-palveluja järjestäviä organisaatioita yhteensä 26 ja palvelujen kehittämiselle puuttuu yhteinen alusta vielä pitkään.

– Säästöpotentiaalia löytyy, mutta maakunnan aloittaessa toimintansa, nämä eivät vielä konkretisoidu tai niistä aiheutuu jopa lisäkustannuksia. Lapissa omat haasteensa säästöjen syntymiseen luo myös alueen erityisolosuhteet esimerkiksi pitkät etäisyyden, huonot kulkuyhteydet ja harva asutus. Esimerkiksi palveluverkon karsiminen ei ole mahdollista ilman, että vaarantuu asukkaiden yhdenvertaisuus. Myös välttämättömän  varautumisen ja valmiuden kustannukset tulevat Lapissa olemaan keskimääräistä korkeammat.

Jos uudistus viivästyy?

Sote- ja maakuntauudistuspaketin kriittiset hetket ovat meneillään, ja kokonaisuudistuksen viivästyminen näyttää todennäköiseltä. Osa uudistuksesta, niin sanottu maku2-lakipaketti, johon kuuluu useita palveluja ja tomintoja soten ulkopuolelta, ei ehtine tällä hallituskaudella maaliin.

Sote- ja maakuntauudistuksen viivästyminen aiheuttaisi taloudellisia ja toiminnallisia haasteita, Marja Perälä sanoo.

– Lapissa jo nykyisellään monet kunnat kokevat erittäin haasteelliseksi selviytymisen palvelujen järjestämisen kustannuksista. Monen kunnan talous on heikko ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvavat kustannukset haastavat kuntien kantokyvyn. Lisäksi haasteita liittyy nykyisellään osaavan työvoiman saatavuuteen.

Haastetta tuo useissa kunnissa myös ammattitaitoisen työvoiman löytäminen paitsi erityispalveluihin, myös peruspalveluihin.

– Lisäksi näyttää siltä, että nykyisellään asukkaat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa. Eriarvioisuus konkretisoituu palvelujen saatavuudessa, mutta myös periaatteissa, joilla palveluja myönnetään.

Perälä pitää huolestuttavana myös sitä, että osassa kuntia on ollut aktiivinen palvelujen kehittäminen vähäistä, kun on odotettu sote-uudistuksen toteutumista.

– Oletettavaa on, että palvelujen kehittämiseksi odotetaan rakenteiden muuttumista ja haetaan aktiivisesti erilaisia vaihtoehtoja uusien rakenteiden löytämiseksi. Oletettavaa on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen tapahtuu joka tapauksessa. Kunnat etsivät ratkaisuja, joilla saavat kustannusten kasvun hallintaan. Vaihtoehtoina arvioidaan palvelujen ulkoistamista, mutta myös vapaaehtoisia sote-kuntayhtymiä.

Koetalousarvoiden laskemisen asiantntijat, finanssineuvos Ville-Veikko Ahonen ja erityisasiantuntija Miia Kiviluoto, kommentoivat arvioita Twitterissä tiistaina. Maakuntien koetalousarvioiden on määrä valmistua torstaina.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*