Sote-ministeri Kaisa Juuso kertoi Kuntalehdelle, miksi hän ei vastaa haastattelupyyntöihin ja missä hän on onnistunut ministerinä
Kaisa Juuso perustelee haastatteluista kieltäytymisiään ministerin kiireisellä työtahdilla. Kuva: Ilkka Ranta-aho
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) arvioi Kuntalehden haastattelussa onnistuneensa hyvin hallitusohjelman toimeenpanossa toistaiseksi.
– Minulla on aika hyvä kontrolli siitä, missä vaiheessa mikin esitys on ja suunnitelma siitä, mitä missäkin vaiheessa tehdään.
Tämän Juuso nostaa esiin, kun häneltä tiedustelee ministerikauden onnistumisia, kun takana on pian vuosi sote-ministerinä.
Juuso myöntää, että salkku tuo mukanaan paineita. Hän sanoo, että stressinsietokyky on pysynyt korkeana ”toistaiseksi”.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Nukun hyvin.
Juuso on viime aikoina saanut arvostelua siitä, että hän ei ole antanut haastatteluja tärkeistäkään asioista. Kouvolan Sanomat kirjoitti aiemmin toukokuussa, että lehti oli yrittänyt ”toista viikkoa” saada Juusolta haastattelua paikkakunnalla suurta huolta herättäneeseen sairaalaverkkoehdotukseen, joka veisi kaupungista yöpäivystyksen.
Tämä linjaus päätyi myös 21.5.2024 lausunnoille lähteneeseen esitykseen sairaalaverkkouudistuksesta.
Juuso ei ollut ehtinyt edes puhelinhaastatteluun.
– Ministerin työ on todella kiireistä välillä. Se voi olla vaikea ymmärtää, mutta näin se vaan on
– Ajattelen, että priorisoin ensin työtäni. Median palveleminen tulee sitten toisessa kädessä. Työn määrä ministeriössä on aivan valtava. Tapaamispyyntöjä on aivan valtavasti. Median kiinnostus on aivan valtava. Minun täytyy säännöstellä sitä, kuinka paljon minä annan medialle aikaa.
Hallitus on linjannut yhteensä noin 9 miljardin euron sopeutustoimista lähivuosina.
Myös sote-palveluihin osuvat säästöt on pakko tehdä julkisen talouden tilanteen vuoksi, Kaisa Juuso sanoo. Hän muistuttaa, että julkisen talouden kuluja on saatava alas ja tuloja lisättävä.
– Tästä ei päästä mihinkään.
– Se, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat noin kolmasosa valtion kokonaiskustannuksista, tarkoittaa että meidänkin pitää siihen osallistua. Kaikki joutuvat näihin talkoisiin osallistumaan.
Hyvinvointialueiden kokonaisrahoitus nousee ensi vuonna 2 miljardilla eurolla, Juuso muistuttaa. Alueet ovat kertoneet silti olevansa pulassa rahoituksen ja palveluvaatimusten ristivedossa.
– Se että teemme lisäleikkauksia on valitettavaa mutta olemme pakkotilanteessa. Meidän täytyy pystyä meidän hyvinvointiyhteiskunta säilyttämään.
Onko hyvinvointiyhteiskunta siis mahdollista säilyttää nykyisellään?
– Kyllä on, näillä toimilla, Juuso viittaa hallituksen linjauksiin.
Hoitajat takaisin sote-alalle
Merkittävästi hyvinvointiyhteiskuntaa haastavaan työntekijäpulaan on Juuson mielestä ykköstoimenpide se, että sote-alalta lähteneitä työntekijöitä houkutellaan takaisin.
Esimerkiksi täydennyskoulutuksella takaisin hoitotyöhön saatavilla voisi olla suuri rooli ongelman ratkaisussa.
– Tässä hyvinvointialueilla on suuri rooli.
Työntekijöiden houkuttelu takaisin olisi sote-ministerin mukaan ykköstoimenpide myös esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilöstöpulaan vastaamiseen.
Vanhushoidon surkea tila sai Kaisa Juuson aikanaan kiinnostumaan politiikasta. Tuolloin elettiin vuotta 2010. Ministerin mukaan vanhushoito on nyt paremmalla tolalla kuin tuolloin.
– Nyt on henkilöstömitoitus 0,65. Vaikka joudutaan tiputtamaan se 0,6:een, niin nyt erotetaan se, mikä on hoitotyö ja mikä välillistä hoitotyötä. Hoitotyön osuus on määritelty, ja kaikki muu työ, ruoanlaitto, siivoaminen, sitä ei lasketa hoitotyöhön. Siinä mielessä mitoitus on parantunut huomattavasti.
– Ja nykyään on lainsäädännössä velvoite järjestää hoitopaikka kolmen kuukauden sisällä siitä kun tarve on todettu.
Kehysriihessä hallitus päätti siis höllentää mitoitusta. Voiko se huonontaa palveluiden nykyistä laatua?
– Toivottavasti ei kovin paljon huononna.
Höllennys johtuu henkilöstöpulasta, ministeri muistuttaa.
– Sitä pulaa ei ollut vielä 2010. Silloin vielä oli työttömiä hoitajia ja paljon määräaikaisuuksia, Juuso viittaa oman hoitajauraansa.
– Siitä on nyt aikaa 14 vuotta ja meillä on käsissä aivan mieletön hoitajapula. Meillä on kyllä koulutettuja hoitajia, mutta hyvin moni työskentelee jollain muulla alalla.
Hoitajien palkkaus noussut ”aika hyvin”
Henkilöstöpulaan tulisi vastata hyvällä, normaalilla henkilöstöpolitiikalla, ministeri sanoo.
– Vakituiset työsuhteet, mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihin, lähijohtaminen, työn rasittavuus eli kun on tarpeeksi työkavereita pystyy kohtuudella työstä suoriutumaan.
Ministerin mukaan hyvään henkilöstöpolitiikkaan kuuluvia asioita voi tehdä myös ilman lainsäädäntöä.
– Aina ei niinkään ratkaise palkka, vaan monesti, varsinkin nuorille, ratkaisee se työilmapiiri: minkälainen työskentelyilmapiiri on, minkälainen esimies, onko joustava. Esimerkiksi vuorosuunnittelu on erittäin tärkeä kolmivuorotyössä.
Hoitajien palkkauksen Juuso sanoo nousseen ”aika hyvin”.
– On se tärkeä, mutta en usko että se on ainoa tekijä, hän arvioi palkan merkittävyyttä.
Palkka vaihtelee riippuen mahdollisesta vuorotyöstä ja työnantajasta.
-On myös hyvinvointialeuita, jotka maksavat enemmän kuin laki vaatisi, koska henkilöstöpula on niin valtava. Katson, että palkkataso alkaa tällä hetkellä olemaan aika lailla kohdillaan.
100 miljoonaa euroa pois sosiaalihuollon palveluista
Kehysriihessä päätettiin 100 miljoonan euron leikkauksesta sosiaalihuollon palveluihin. Kuinka leikkaus kohdentuu, selviää tavoitteen mukaan puolentoista vuoden kuluttua.
– Vuoden 2025 budjettilakina olemme tuomassa sen eduskuntaan. Tästä on vasta esivalmistelu aloitettu.
Juuso muistuttaa, että kyseessä on vain yksi prosentti sosiaalihuollon kokonaiskustannuksista.
– Vaikka summa kuulostaa isolta, niin sosiaalihuollon kustannukset ovat myös tosi isot. Ne ovat noin 10 miljardia euroa vuodessa.
Juuso ei halua millään tavalla ottaa kantaa siihen, mistä 100 miljoonan euron säästö saadaan.
– Odotetaan asiantuntijoiden selvityksiä.
Hallitusta on kritisoitu päätöksistä, jotka heikentävät niiden asemaa, jotka ovat jo entuudestaan heikoilla. 100 miljoonan euron leikkaus sosiaalihuollon palveluihin menee tähän samaan sapluunaan, kriitikot ovat sanoneet.
Asia on myönnetty myös Juuson johtamasta sosiaali- ja terveysministeriöstä. Johtaja Eveliina Pöyhönen STM:stä kertoi Ylen haastattelussa huhtikuussa, että säästöt yritetään tehdä siten, että niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa asiakkaille.
– Sehän on selvää, että sosiaalihuollon asiakkaiden asema tulee heikentymään. Siitähän ei pääse mihinkään, Pöyhönen sanoi.
– Se on hänen toteamuksensa. Minkäänlaista virkaesitystä minulle ei ole vielä tuotu, että miten tämä säästö saadaan, Juuso sanoo.
Juuso ei halua esittää arvailuja siitä, mihin ja miten säästöt kohdentuvat, eikä sitä, onko säästö mahdollista saada aikaa ilman palvelujen heikentymistä.
– En lähde sitäkään arvailemaan tässä vaiheessa. Odotamme asiantuntijoiden selvitykset ja esitykset.
Juuso sanoi Helsingin Sanomille huhtikuussa, että 100 miljoonan euron säästölinjaus tuli hänelle yllätyksenä. Myöhemmin hän tarkensi asiaa.
– Säästöpäätöksistä, mitä kehysriihessä tehtiin, toki niistä käytiin keskustelua monellakin tasolla. Varsinaiset päätökset tehtiin kehysriihessä. Tämän enempää en tähän ota kantaa.
Hän ei kommentoi, oliko hänellä tieto säästölinjauksesta ennen riihen istuntoa, jossa päätös tehtiin.
Toivottavasti ministeri Juuso palaa pikaisesti takaisin sairaanhoitajaksi näin suuren hoitajapulan aikaan saadakseen sitä ”aka hyvää” palkkaa. Kun taloudellisia leikkauksia perussuomalaiset tekevät, niin sotepela-alueiden palveluja heikennetään, niin on tärkeää että ministeri Juusokin palaa konkreettiseen hoitotyöhön tekemään fyysistä sairaanhoitajan 3-vuorotyötä vaikkapa sairaaloiden teho-osastoilla ja geriatristen muistisairaiden konkreettisessa hoitotyössä.