Soteen toivotaan uutta suuntaa

Useat perjantain sanomalehdet ovat pääkirjoituksissaan yksimielisiä siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista on jatkettava – ja mieluiten vähän uudesta näkökulmasta.

Sanomalehti Pohjalainen katsoo pääkirjoituksessaan, että sote-uudistus tyssäsi valtapeleihin ja kiistelyyn hallintokuvioista.

– Vaalien jälkeen soteen täytyy ottaa aivan uusi suunta. Se tarkoittaa, että liikkeelle lähdetään kansalaisten palvelutarpeista, lehti kirjoittaa.

Pohjalaisen mielestä soten onnistunut eteenpäin vienti edellyttää, että kuntaliitokset otetaan takaisin keskusteluun, koska taloudellisesti kestämättömät kunnat ovat uudistuksen heikoin lenkki.

– Vahvat kunnat ratkaisisivat sekä demokratian että rahoituksen ongelmat, lehti kirjoittaa.

Myös Kouvolan Sanomat toteaa jo pääkirjoituksensa otsikossa, että soteen tarvitaan uusi alku. Lehti kutsuu sote-uudistuksen viime aikojen tilaa ”arvottamaksi menneeksi näytelmäksi” ja katsoo hallituksen ja eduskunnan sortuneen ”hysteeriseen hääräämiseen” viime viikkoina.

– Alun perin asetetuille päämäärille – tasa-arvoiset palvelut maan eri osissa, toimivat hoito- ja palveluketjut, parempi kustannusten hallinta – ei enää pantu juurikaan painoa.

Lehti ehdottaa, että jatkotyössä selvitettäisiin myös kansallisen sote-hallinnon vaihtoehto.

– Valtionverotuksen kautta rahoitettu, koko maan yhtenäisenä kattava palvelurakenne kohtelisi kansalaisia tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta, niin palvelujen tarvitsijoina kuin niiden maksajina. Kunnille ja kunnallispoliitikoille voidaan varata tärkeä vallankäytön rooli palvelujen vaatijoina ja valvojina, Kouvolan Sanomat kirjoittaa.

Kainuun Sanomat toteaa, että tulevalla vaalikaudella on toteuttava maakuntahallinto, johon yhdistetään Kainuun mallin tapaan myös muut maakunnan lakisääteiset tehtävät, jotta aluetason himmelit saadaan raivattua.

– Kysymys ei ole ainoastaan taantuvista maaseutukunnista vaan myös suurten kaupunkialueiden, varsinkin pääkaupunkiseudun, kyvyttömyydestä ratkaista asioita asukkaidensa eduksi, lehti kirjoittaa.

– Eniten tehoa ja säästöjä aluehallinnolla syntyisi nimenomaan metropolialueelta. Esteenä ovat kaupunkipoliitikot ja -virkailijat, jotka varjelevat valta- ja rahareviirejään, Kainuun Sanomat sivaltaa.

Keskisuomalainen ihmettelee, kuinka sote-lain valmistelu saattoi olla niin huonoa ja arvioi että jatkon kannalta on oleellista palauttaa kansalaisten luottamus.

– Sotkuisessa prosessissa häviäjänä on ollut ihmisten usko lainvalmisteluun. Siksi ainoa oikea teko on nyt palauttaa usko lainvalmisteluun. Se on seuraavan hallituksen tehtävä, Keskisuomalainen kirjoittaa.

Samoilla linjoilla on Karjalainen, jonka mielestä sote-kompurointi osoitti lakien valmistelun heppoisuuden ja takkuisuuden

– Valmistelun virheistä on otettava opiksi. Hallituksen esityksen perustuslailliset ongelmat tulivat julki jo viime kesänä. Miksi lain valmistelua ei muutettu silloin heti? lehti ihmettelee.

– Lakiesitysten etukäteisarviointia perustuslain näkökulmasta täytyy parantaa ja tehostaa, Karjalainen linjaa.

Turun Sanomat pitää todennäköisenä Suomen luottoluokituksen heikkenemistä rakennepaketin jäätyä vajaaksi. Lehden mukaan sote-uudistus olisi tarvittu heti vaalikauden alussa, eikä nyt tuleva muutaman kuukauden aikalisä sinänsä kaada uudistusta.

– Kuntauudistus tarvitaan, mutta sotesta pitää aloittaa. Huolellisesti toteutettuna jälkimmäinen palvelee edellistä, TS kirjoittaa.

Helsingin Sanomat ei usko, että sote-päätöksen tekeminen helpottuu vaalien jälkeen.

Lohdullisena lehti pitää sitä, että suuntaviivat työn jatkamiselle ovat olemassa.

– Nyt on nimittäin tilaisuus päättää samalla rahoituksesta eli siitä, miten kunnista, Kelalta, valtiolta, työnantajilta ja muista kanavista tulevat sote-rahat yhdistetään niin, että suomalaisten tasa-arvo terveyspalveluissa paranee. Vaikeusaste kasvaa, mutta hallintoa ja rahoitusta on silti välttämätöntä uudistaa yhdessä, HS kirjoittaa.