Soten työvoimapulaan ehdotetaan koulutuksen ja ulkomaisen rekrytoinnin lisäksi työhyvinvoinnin ohjelmaa
Työvoimapulaa voisi helpottaa muun muassa ammattipätevyyden lupaprosessia sujuvoittamalla. Kuva Pekka Moliis.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT odottaa hallitukselta pikaisia päätöksiä ja nopeita toimenpiteitä sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulaan.
KT:n mukaan tilanne voidaan ratkaista muun muassa koulutusta ja kansainvälistä rekrytointia lisäämällä.
Työnantajajärjestö huomauttaa, että alalla ei ole työvoimareserviä, josta henkilöstöä olisi rekrytoitavissa nykyisiinkään avoimiin työpaikkoihin, saati tulevaisuuden tarpeisiin.
KT on mukana sosiaali- terveysministeriön asettamassa ministeriöiden ja työmarkkinaosapuolten työryhmässä etsimässä keinoja turvata sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyys ja saatavuus.
KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas kertoo, että tarkoituksena on turvata alan henkilöstön riittävyys ja saatavuus.
– Eri osapuolilla on hyvin erilaisia näkemyksiä, millä keinoilla tavoitteeseen päästään. Meillä kärkenä ovat kulutusmäärät ja kansainvälinen rekrytointi.
Palkansaajaosapuoli on esittänyt julkisuudessa useaan otteeseen palkankorotuksia.
Nopeita toimenpiteitä
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuonna 2020 sote-alalla on jäänyt syntymättä 32 000 työsuhdetta osaajapulan vuoksi.
KT muistuttaa hallitusohjelman kirjauksista, jotka merkitsevät tarvetta rekrytoida lisää henkilöstöä sote-palveluihin. Näitä ovat hoivamitoitus, lastensuojelun mitoitus, subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus, päiväkotien ryhmäkokojen pienentäminen yli 3-vuotiaille ja hoitotakuun lyhentyminen seitsemään päivään.
KT on listannut toimenpiteitä, joilla tilannetta voidaan helpottaa. Koulutuspaikkoja on lisättävä, ja yhtenä esimerkkinä tästä on muunto- ja täydennyskoulutusväylien pikainen luominen.
TEM on suunnitellut 20 000 sote-ammattilaisen rekrytointia vuoteen 2035 mennessä. KT haluaisi tämän toteutuvan etupainotteisesti.
Lisäksi tulisi neuvotella kahdenväliset sopimukset sairaanhoitajien kouluttamiseen. Mallia saisi Saksan Triplewin-mallista.
KT haluaisi myös sujuvoittaa Valviran ammattipätevyyden hankkimisen lupaprosessia siten, että sen enimmäiskesto hakemuksesta päätökseen olisi kaksi viikkoa.
Työvoiman saatavuusharkinnasta pitäisi luopua sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöstön osalta koko maassa.
Avuksi uusi hyvinvointiohjelma
Nybondas-Kangas kertoo, että KT esitti yhteisessä tapaamisessa uuden ja monivuotisen soten työhyvinvointiohjelman käynnistämistä. Sen rahoittajaksi järjestö ehdottaa ministeriötä tai vaikkapa EU:ta.
Ohjelman koordinoinnista vastaisivat alan työmarkkinaosapuolet yhdessä ministeriöiden kanssa.
– Erillisohjelma voisi ulottua vuoteen 2030 saakka, jotta alueuudistuksen herkkiin vuosiin saataisiin kestävää tukea. Edessä on kokonaisten organisaatioiden luominen, ja alku ratkaisee, miten hyvinvointialueet lähtevät elämään.
– Olennaista onnistumisessa on henkilöstön hyvinvointi.
KT:n mielestä ohjelma tulisi käynnistää jo ensi vuoden aikana.
Työhyvinvointiohjelman kärkinä olisivat muun muassa sote-organisaatioiden tuki, työyhteisöjen monimuotoisuuden kehittäminen, uusien työntekijöiden vastaanotto ja perehdytys, alan houkuttelevuuden lisääminen viestinnällä ja vaikuttamisella, hyvien käytäntöjen levittäminen, digitalisaation tuki sekä tiedolla johtamisen kulttuurin vahvistaminen.
Ministeriön ja työmarkkinaosapuolten tapaamisessa ei ehditty käydä läpi KT:n työhyvinvointiohjelmaehdotusta. Seuraavat tapaamiset ovat parin kolmen viikon kuluttua.
