Kuva: Riikka Hurri

Soteuudistus on saanut Uudellamaalla pääosin synkän vastaanoton. Rahoitusmallin suurimmat kärsijät ovat Keski- ja Länsi-Uusimaa.

Vihdin kunnanjohtajan Erkki Eerolan mukaan uudistus on kokonaisuudessaan suuri pettymys.

– Uudistuksesta on aika haastava löytää positiivisia asioita. Nykyisessä mallissa sotea viedään eteenpäin elinvoimaisten alueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutasoa heikentämällä. Politiikan uskottavuuden näkökulmasta toki on tärkeää, että sote saataisiin vihdoin maaliin.  Toivottavasti maaliin tulon jälkeen saataisiin korjattua vielä valuviat. 

Lopulliset johtopäätökset tarkoista summista voi tehdä vasta, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tarvepohjaiset kriteerit on päivitetty. Keski- ja Länsi-Uudeltamaalta ollaan kuitenkin näillä näkymin tekemässä suuria tulonsiirtoja muille hyvinvointialueille.

Eerola huomauttaa, ettei THL:n tarvepohjaisella kriteeristöllä ole näillä alueilla käytännössä mitään merkitystä, sillä poliittisesti määritelty siirtoleikkuri rajaa tulonsiirtojen maksimimäärän. Eerolan mukaan hyvinvointialueiden menettämä raha vastaa näillä näkymin yli tuhannen hoitotyöntekijän vuosipalkkaa. Samalla hoitajamääriä pitäisi hoitajamitoituksen mukaisesti lisätä.

– Toki päättäjät tekevät päätöksen, otetaanko raha seinistä, henkilöstöstä vai lähellä tarjottavista sosiaali- ja terveyspalveluista tai erikoissairaanhoidosta. Edessä on vaikeita päätöksiä, Eerola sanoo.

Voittajia ja häviäjiä on myös kunnan sisällä

Kuntaliiton kehittämispäällikön Sanna Lehtosen mukaan tiistaina julkaistu uusi soteluonnos on rahoituspykäliltään hyvin samanlainen kuin aiempi versio. Suurin muutos tuli kuntien rahoituksen tasausjärjestelyihin. Pysyvän siirtymätasauksen enimmäismääräksi on nyt ehdotettu +/- 60 euroa asukasta kohden aiemman +/- 100 euron sijaan.

Uudistuksen voittajat ja häviäjät sen sijaan pysyivät samoina.

– Hyvinvointialueista Keski-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa ovat suurimpia häviäjiä. Se ei ole mihinkään muuttunut.

Soteuudistuksen vaikutukset ovat kuitenkin erilaisia riippuen siitä, katsooko asiaa kuntalaisen, kunnan vai hyvinvointialueen näkökulmasta. Uudistuksesta hyötyminen voi vaihdella myös saman asuinalueen sisällä.

Lehtonen nostaa esimerkiksi Itä-Uudenmaan. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue voittaa uudistuksessa rahaa. Samaan aikaan hyvinvointialueeseen kuuluvat Porvoon ja Sipoon kaupungit ovat rahoitusmallin selviä häviäjiä. Näin uudistus voi olla osalle porvoolaisista ja sipoolaisista myönteinen, toisille kielteinen.

Esimerkiksi porvoolainen, joka käyttää paljon terveydenhuoltopalveluja, hyötyy tilanteesta. Hyvinvointialueen budjetin kasvaessa terveydenhoito mahdollisesti paranee. Sen sijaan porvoolainen veronmaksaja, joka käyttää terveyspalveluja vain vähän, häviää. Kun sote-uudistus leikkaa suuren osan kaupungin verorahoista, muihin palveluihin, kuten sivistystoimeen jää vähemmän tai verot nousevat.

– Esimerkiksi Porvoossa kuntalaiset ovat erilaisessa asemassa sen perusteella, minkälaisia palveluja he käyttävät. Länsi-Uudellamaalla, esimerkiksi Espoossa ja Kauniaisissa lyödään kuitenkin lyötyä. Sekä hyvinvointialue että kunnat häviävät.

Lehtosen mukaan useilla Suomen alueilla olisi tehostamisen varaa, kun esimerkiksi toimipisteitä suljettaisiin. Aihe on kuitenkin päätöksentekijöille arka.

– Siitä puolesta ei mielellään puhuta. Poliitikoille on tyypillisempää antaa lisää kuin leikata.

Keski- ja Länsi-Uudellamaalla säästöjen tekeminen on kuitenkin vaikeaa, sillä väestö kasvaa nopeammin kuin muualla Suomessa.

– On äärimmäisen hankala yhtälö, että rahoitus vähenee eniten kasvavilla alueilla. Tulevaisuudessa tämä korostuu muuttoliikkeen myötä.

Aiheesta lisää:

Mitä sote-uudistuksen rahoitusratkaisu merkitsee? – Kuntalehden podcastissa Vivi Marttila, Olli Naukkarinen ja Arto Sulonen käyvät läpi rahoituslinjauksia vaikutuksineen

 

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*