Sosiaali- ja terveysministeriö on reagoinut julkisuuteen nousseeseen tapaukseen, jossa

kolme kiireellisesti sijoitettua lasta on haettu vastaanottokodista Seinäjoella ilman sosiaaliviranomaisten lupaa. Lapset ovat Venäjän kansalaisia ja asuvat Suomessa.

Ministeriö on julkaissut tiedotteen, jossa korostetaan, että Suomessa lastensuojelun tarkoituksena on aina turvata lapsen etu ja turvallinen kasvuympäristö.

– Viranomaiset tekevät lasta koskevat toimenpiteet ja päätökset aina lapsen edun näkökulmasta. Lapsia ei sijoiteta kiireellisesti kodin ulkopuolelle ilman syytä tai kansalaisuuden perusteella.

Mainos



– Lapsen huostaanotto vanhemmilta on viimeinen keino. Siihen turvaudutaan vasta silloin, jos muut keinot eivät riitä ja siihen on lainmukaiset perusteet, tiedotteessa sanotaan.

Valtioneuvoston verkkosivulla on myös linkki lastensuojelulain venäjänkieliseen käännökseen.

 

Kohujen vaikutuksista ei tietoa

 

STM:n neruvotteleva virkamies Annika Parsons ei osaa arvioida sitä, vaikuttavatko venäläisten lasten huostaanotoista toistuvasti nousevat kohut toimiin lastensuojelun kentällä.

– Meidän tietoomme ei sellaista ole tullut. Mutta ministeriö ei seuraa kuntien toimintaa käytännössä eikä valvo toimien laillisuutta.

Parsonsin mukaan ministeriössä on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, että julkisuudessa näkyy juuri venäläislapsiin liittyviä tapauksia.

Tiedossa on myös, että tapauksia näkyy usein venäläisissä tiedotusvälineissä.

Kohuista huolimatta yhteistyö venäläisviranomaisten kanssa sujuu hyvin, Parsons sanoo.

Suomalaisten tai muiden maiden kansalaisten huostaanotoista nousee harvemmin kohu.

Parsons sanoo, että ministeriössä ei ole tarkkaa tietoa ihmisten tyytymättömyydestä päätöksiin, mutta joitakin kansalaisyhteydeottoja tulee. Erimielisyydet käsitellään hallinto-oikeudessa.

Mikäli asianosainen vastustaa huostaanottoa, päätös tehdään hallinto-oikeudessa.

Kiireellisestä sijoituksesta tekee päätöksen viranomainen. Vanhemmilla tai muulla huoltajalla on oikeus hakea muutosta hallinto-oikeudelta, jos he ovat eri mieltä sosiaalitoimessa tehdystä päätöksestä lapsen kiireellisestä sijoituksesta. Mikäli huostaanottopäätös on tehty hallinto-oikeudessa, siihen voi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Ministeriö korostaa, että tilanne on vakava silloin kun viranomaiset sijoittavat lapsen kiireellisesti.

– Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti, jos kodin olosuhteet välittömästi vaarantavat lapsen terveyden tai kehityksen. Viranomaiset turvautuvat siihen vain jos lapsen turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaamiseksi ei ole muita mahdollisuuksia.

Luvatta haetut venäläislapset oli sijoitettu kiireellisesti.

 

Mielenterveys, päihteet ja väkivalta

 

Yleisimmät syyt lastensuojelun asiakkuuteen ovat lapsen tai vanhemman mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö tai perheväkivalta. Suomessa lapsen ruumiillinen kuritus on kielletty, toisin kuin joissakin muissa Euroopan maissa.

Suomessa ruumiillinen kuritus kiellettiin 30 vuotta sitten, mutta eri tutkimusten mukaan sitä silti käytetään monissa perheissä.

Myös Venäjällä ruumiillinen kuritus on periaatteessa kielletty, mutta lapsen fyysisellä koskemattomuudella ei ole samanlaista laillista suojaa kuin Suomessa, kertoi Yleisradio jokin aika sitten.

STM jakaa tietoa lastensuojelusta:

Video lastensuojelun periaatteista Suomessa (Youtube)

Tietoa lastensuojelusta maahanmuuttajille (Lastensuojelun Keskusliitto)

Lastensuojelulaki (venäjäksi)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*