STM pyytää lausuntoja lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemisesta – Tavoitteena on tasapainottaa valtion taloutta 24 miljoonalla eurolla
Lakityötä on tiedossa, kun lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemisen yhteydessä on tarkoitus täsmentää varhaiskasvatuksen järjestämisvelvollisuutta silloin, kun sijoitetun lapsen varhaiskasvatus järjestetään muualla kuin lapsen kotikunnassa.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että lastensuojelun jälkihuollon ikäraja lasketaan kahdella vuodella, 23 ikävuoteen. Nyt tätä kirjausta ollaan toteuttamassa.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pyytää lausuntoja lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemisesta 14.9. kello 16.15 mennessä.
– Julkista taloutta vahvistetaan ikärajan laskemisella ensi vuonna 12 miljoonalla eurolla ja sitä seuraavasta vuodesta lähtien 24 miljoonalla, Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen kertoo.
Eli yhteensä saavutetaan 24 miljoonan euron säästöt, hallitus on laskenut.
Jälkihuollossa olevien taloudellinen tuki heikkenee esimerkiksi opintojen tukemisen suhteen.
– Lain tultua voimaan taloudellinen tuki opintoihin loppuu 23-vuotiaana.
Tukea on aiemmin perusteltu esimerkiksi sillä, että tutkimusten perusteella lastensuojeluun sijoitetut lapset eivät keskimäärin pärjää peruskoulussa yhtä hyvin kuin muut lapset.
Erään tutkimuksen mukaan lastensuojeluun sijoitetuista ja vuonna 1997 syntyneistä lapsista alle puolet oli suorittanut toisen asteen loppuun, erityisasiantuntija jatkaa.
Puustinen-Korhonen myöntää, että on vaikea arvioida jälkihuollon ikärajan laskemisen taloudellisia vaikutuksia pitemmällä aikavälillä, jos esimerkiksi syrjäytymisen riski sijoitettujen nuorten keskuudessa kasvaa.
Lakimuutos selkeyttämään nykytilannetta
Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemisen yhteydessä on tarkoitus täsmentää varhaiskasvatuksen järjestämisvelvollisuutta silloin, kun sijoitetun lapsen varhaiskasvatus järjestetään muualla kuin lapsen kotikunnassa.
Tavoitteena on, että varhaiskasvatuslaissa säädettäisiin jatkossa myös kuntien välisestä kustannustenjaosta.
Puustinen-Korhonen arvioi, että tämä lakimuutos selkeyttäisi nykytilannetta.
– Viime vuoden loppuun asti varhaiskasvatuksen kustannukset olivat osana sijaishuollon kustannuksia ja laskut lähtivät kuntaan, joka oli sijoittanut lapsen.
Tilanne muuttui, kun sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille.
Nyt on epäselvyyttä, kenen vastuulla laskut ovat. Kysymyksessä on vuositasolla noin 30–40 miljoonan euron suuruinen epäselvyys kuntien kesken.
– Nyt kentällä on epäselvyyttä laskujen johdosta, laskuja pyörii hyvinvointialueiden ja kuntien välillä.
Puustinen-Korhonen ennakoi, että tämän vuoden laskuasioita käsitellään vielä hallinto-oikeuksissakin.
– Tilanne on nyt selkeytymässä ensi vuoden alusta lähtien.
