Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan pienen synnytyssairaalan edut eivät vastaa yleisiä mielikuvia.

STM:n teettämän selvityksen mukaan pieni synnytyssairaala ei johda vastasyntyneen tai synnyttäjän näkökulmasta parempiin laadullisiin tuloksiin tai tyytyväisyyteen kuin iso toimintayksikkö – näin on siitäkin huolimatta, että pienissä sairaaloissa synnyttävät niin sanotun matalan riskin synnyttäjät, kun korkean riskin synnyttäjät synnyttävät vauvansa yleensä yliopistosairaaloissa.

Selvityshenkilön, Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten ja naisten toimialueen johtajan Kari Niemisen raportin mukaan pienten synnytyssairaaloiden lopettaminen Suomessa ei myöskään merkittävästi lisäisi matkalla sairaalaan synnyttävien määrää.

Henkilöstö, laitteet ja tilat eivät riitä

Pienillä synnytyssairaaloilla on selvityshenkilön mukaan vaikeuksia täyttää päivystysasetuksen vaatimuksia, jotka liittyvät vuosittaisten synnytysten määrään, riittävään henkilöstöön, laitteisiin ja tiloihin.

Nieminen pitää perusteltuina vaatimusta kyvystä välittömiin hätäkeisarinleikkauksiin. Tilastojen mukaan hätäleikkauksiin joudutaan yhtä usein niin pienissä kuin suurissa synnytysyksiköissä, vaikka riskisynnytykset on keskitetty suuriin sairaaloihin.

Selvityshenkilön mukaan riittävää ja osaavaa henkilökuntaa ei ole koko maassa saatavilla niin, että nykyinen synnytyssairaalaverkosto voitaisiin säilyttää. Erityisesti lastenlääkäreitä on liian vähän.

– Riittävän lastenlääkäripäivystyksen lisäksi pienillä yksiköillä on ongelmia, jotka liittyvät huonokuntoisen vastasyntyneen hyvään hoitoon. Siihen tarvittaisiin tiloja, välineitä ja osaavaa avustavaa henkilökuntaa. Huonokuntoisia lapsia syntyy myös pienissä sairaaloissa, vaikka riskisynnytykset on keskitetty, STM:n tiedotteessa sanotaan.

Niemisen mukaan synnytyksiä hoitavan yksikön pitäisi hoitaa vuodessa vähintään 2 000 synnytystä, mutta tämä ei Suomen harvan asutuksen vuoksi ole käytännössä mahdollista.

Niemisen tehtävänä oli laatia selvitys alle 1 000 synnytystä vuodessa hoitavien viiden poikkeuslupaa hakeneen synnytyssairaalan tilanteesta. Lisäksi hän selvitti, millaiset kriteerit synnytyssairaalan tai toimintayksikön pitää täyttää, jotta sillä olisi toimintaedellytykset.

Synnytysten lukumäärän lisäksi selvityksessä huomioitiin potilasturvallisuuden, resurssit, palveluiden saatavuuden, asiakasnäkökulman sekä lainsäädännön.

Tilastokeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietojen lisäksi käytössä olivat lähes kaikkien synnytyssairaaloiden tilastot vuodelta 2014.

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä