Suomessa ei ole pulaa psykiatreista, vaan psykiatrien tehtävät on allokoitu väärin, sanoo HUSin Jesper Ekelund – ”Tehtävistä pitäisi saada puolet pois, jotta edellytykset julkiselle psykiatrialle olisivat olemassa”

Suomessa ei ole pulaa psykiatreista, mutta psykiatrien tehtävät on määritelty niin, että varsinaiseen psykiatriaan ei ole tarpeeksi aikaa. 

Näin kuvailee HUSin psykiatrian toimialajohtaja, johtava ylilääkäri Jesper Ekelund nykytilannetta. 

Toisin sanoen vaikka usein julkisen puolen psykiatrian vaikeuksista puhuttaessa viitataan psykiatripulaan, pitäisi todeta, että pula on suhteellinen. 

– Siihen nähden, mitä tehtäviä psykiatrien kuvitellaan pystyvän hoitamaan, meillä on psykiatripula ja olemme kovaa hätää kärsimässä, kun yritetään saada lääkärit riittämään kaikkiin lakisääteisiin tehtäviin, mitä meillä on. On erittäin suuri ongelma sen kanssa. Mutta se ei johdu siitä että psykiatreja on liian vähän, vaan siitä, että heille on annettu liikaa tehtäviä.  

Ekelundin mukaan tarvittaisiin ”täysi remontti” julkisen terveydenhuoltojärjestelmään ja lääkärin tehtäviin.  

– En puhu mistään pikkusäädöstä, vaan meidän pitäisi saada tehtävistä esimerkiksi puolet pois, jotta toimintaedellytykset julkiselle psykiatrialle olisi olemassa.  

Kansainvälisessä vertailussa paljon psykiatreja

Kansainvälisessä vertailussa Suomessa on paljon psykiatreja, yli OECD:n keskiarvon.  

– Itse asiassa meillä on neljänneksi eniten psykiatreja vertailussa, Ekelund sanoo.  

Vaikka usein viitataan siihen, mikä osa psykiatriviroista on täytetty, virkojen täyttöaste ei ole relevantti tieto, Ekelund korostaa. 

– Pitää katsoa toiselta suunnalta: paljonko lääkäreitä on ja paljonko heitä voisi olla hyvinvointialueella koko Suomen lääkärimäärän mukaan.  

Tätä Ekelund on selvittänyt. Hänen mukaansa psykiatrian lääkärimäärä on melko suuri, mutta virkoja on vielä enemmän. Virkoja on puolitoista kertaa niin paljon kuin julkisella puolella on psykiatreja.  

Ekelund on koostanut omat lukunsa kyselyillä ja Lääkäriliiton tilastoista. 

Psykiatreja on yhteensä vajaat 1 300. Heistä julkisella puolella on työelämän käytettävissä aikuispsykiatriassa vajaat 600, nuorisopsykiatrissa runsaat 120 ja lastenpsykiatriassa vajaat 170. Ekelund korostaa, että luvut ovat suuntaa antavia – tarkkoja määriä ei tiedä kukaan.

Virkoja aikuispsykiatriassa on yli 900 ja niin nuorisopsykiatriassa kuin lastenpsykiatriassa lähes 200 molemmissa. 

– Virkojen osuus käytettävissä olevista lääkäreistä on 155 prosenttia, Ekelund kuvaa epäsuhtaa. 

Virkojen täyttöasteessa on suuria alueellisia eroja, mutta käytännössä lähes kaikkialla täyttösuhde on alle 50 prosenttia. 

-Tätä ei ole kukaan seurannut, ei STM eikä THL. Tällaista laskelmaa ei ole tietääkseni tehty. Jokainen organisaatio itse on laskenut, mitä he tarvitsevat, mutta se pitäisi katsoa toisin päin: mikä ylipäänsä on mahdollista ja sen mukaan tulisi sopeuttaa työtehtävät.  

Työtehtävien pitäisi olla järkeviä

Jesper Ekelundin mukaan perustavanalaatuinen ongelma on järjestelmässä, jossa lääkäreille on allokoitu liikaa tehtäviä, jotka eivät liity varsinaiseen psykiatriaan: lausuntojen kirjoittamista, reseptien uusimisia, erilaisten lakisääteisten tehtävien täyttämistä, jotain ihan muuta kuin ihmisen kohtaamista ja parantamista. 

Saman ongelman nostavat esiin useimmat Kuntalehden kyselyyn vastanneet toimialajohtajat ja johtavat psykiatrit. 

-Ei pitäisi olla mitään hätää, jos vain työtehtävät olisivat järkeviä, Ekelund viittaa psykiatrien määrään ja riittävyyteen.   

Toisin sanoen psykiatrien saatavuus ja rekrytointitilanne voisi olla hyvä, jos lakisääteisesti psykiatreille määrätyt tehtävät olisivat toisenlaiset.  

Lausuntojen kirjoittamisen koetaan vievän kohtuuttoman paljon työaikaa. Lausuntoja vaatii erityisesti Kela. 

-Laki edellyttää että ne tehdään julkisessa terveydenhuollossa ja määrittelee että psykiatrian erikoislääkärin pitää tehdä. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä. Kukaan ei ajattele, että kun tällainen uusi tehtävä määritellään, onko siihen resursseja ja mistä se on pois. Tämä on ongelma järjestelmässä.  

-Pitäisi olla kokonaisvaltainen seuranta, mitä kaikkia tehtäviä edellytetään julkiselta palvelujärjestelmältä. 

Työn mielekkyys vaikuttaa vetovoimaan

Työn mielekkyys tai sen puuttuminen vaikuttaa myös siihen, millaisen polun erikoistuvat psykiatrit valitsevat. Monet menevät ostopalvelulääkäriksi. Siten on mahdollisuus tehdä kolmipäiväistä työviikkoa ja silti ansaita vähintään saman verran kuin julkisen puolen virassa.

Hyvinvointialueet käyttävät ostopalveluita selvitäkseen lakisääteisistä tehtävistään. Firmat rekrytoivat virkasuhteisia lääkäreitä ja myyvät sitten näiden palveluja takaisin kolmin- tai jopa nelinkertaisella hinnalla alueille, Ekelund kuvaa. 

– Ihmiset ovat kouluttautuneet kohtaamaan potilaita, tapaamaan ihmisiä, ratkomaan näiden ongelmia ja miettimään kokonaisvaltaisesti hoitoa. Kun olosuhteet pakottavat monotoniseen työnkuvaan, se vain kiihdyttää kierrettä, jossa on vaikea rakentaa mielekkäitä työnkuvia, ja rekrytointi vain vaikeutuu.  

Sote-uudistuksen tarjoama tilaisuus hukattiin

Sote-uudistuksessa menetettiin tilaisuus luoda psykiatriaan toimivampi käytäntö, Ekelund sanoo.  

Psykiatreja työskentelee eri johdon alaisuudessa sairaaloissa, avohoidossa, perusterveydenhuollossa ja jopa sosiaalihuollon johdon alaisuudessa.

Tällöin alueen sisällä voi syntyä sisäistä kilpailua lääkäreistä.  

– On valitettavasti syntynyt organisaatiorakenteita, joissa psykiatreja on töissä hyvin kaukana toisistaan. Olisi tosi tärkeää, että jokainen psykiatrian erikoislääkäri olisi samassa linjassa yhden johdon alla, jotta allokointi tapahtuisi eikä syntyisi hyvinvointialueen sisäistä kilpailua resursseista ilman yhteistä koordinaatiota.   

Ekelundin mukaan tämä koskee erikoisaloista nimenomaan psykiatriaa.  

-Kirurgit ovat yhdessä paikassa, samoin neurologit. Mutta psykiatria mielletään edelleen jotenkin vanhanaikaisesti, että se on jotain muuta kuin lääketiedettä. 

Lisää aiheesta:

Psykiatrit haluavat eroon runsaasta lausunnonkirjoitusvelvoitteesta – alan vetovoiman parantaminen palvelisi myös hyvinvointialueiden taloutta

Lue myös:

Psykiatripula pakottaa osastotoiminnan supistamiseen Päijät-Hämeessä – osastopaikoista lähtee neljännes

Palvelujen pirstaleisuus piinaa pääkaupunkiseudun lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita tarkastuslautakuntien arvioinnin mukaan – ”Yleiskuva näyttää siltä, että lasten ja nuorten hyvinvointi on menossa huonompaan suuntaan”

Juttua muokattu 5.6.2023 klo 10.40: Täsmennetty viimeisen kappaleen kohtaa psykiatrien työskentelystä eri johdon alaisuudessa.