Hallitus esitteli soteuudistuksen sisältöä ennen sen lähtöä lausuntokierrokselle. (Kuva: VNK/Laura Kotila)

Suomeen on saatu jälleen uusi sote-malliluonnos. Sanna Marinin hallitus lähtee viemään sote-uudistusta eteenpäin mallilla, jossa on otettu oppia niistä karikoista, joihin Juha Sipilän hallituksen sote-uudistus viime vaalikaudella upposi. 

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan tavoitteet ovat samat kuin aiemmin. Tavoitteita lähdetään rakentamaan 21 sotemaakunnan pohjalta.

Uudenmaan erillisratkaisun myötä Helsinki on yksi palvelujen järjestäjistä. Myös HUS järjestää erityissairaanhoidon palveluita lain säätämällä tavalla. Viisi ERVA-aluetta on myös tuttu ratkaisu aiemmasta valmistelusta. 

-Tavoitteena on varmistaa, että meillä on päätöksenteko, yksi johto ja yksi rahoitus, linjasi Kiuru tiedotustilaisuudessa.

Itä-Savon kohtalo avoinna

Tosin aluejakoon voi tulla lausuntokierroksen jälkeen muutosta, sillä Savon maakuntien osalta lausuntokierroksella pyydetään lausumaan kahdesta vaihtoehdosta, joissa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat (Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava) sijoittuisivat joko nykyisen maakuntajaon mukaan Etelä-Savoon tai uutena vaihtoehtona Pohjois-Savoon. 

-Siellä on kaksi tasavertaista vaihtoehtoa. Alueen maakuntajako ratkaistaan lausuntokierroksen jälkeen. Pykälät ovat Kuopioon päin, mutta mahdollisuus on antaa lausunto myös toiseen suuntaan, painotti sote-uudistusta esitellyt ministeri Kiuru.

Palveluita parantaen – kustannuksia hilliten

Tällä kertaa uudistuksella ei haeta suoranaisia euromääräisiä säästöjä, kuten tehtiin edellisessä sote-uudistuksessa. Tosin kustannusten hillintä vilahteli tiedotustilaisuudessa ministerien puheenvuorossa. 

Kuntien kustannuksia ja tuloja siirretään maakuntien toiminnan rahoittamiseksi arvioilta noin 19,1 miljardia euroa (vuoden 2020 tasolla). Kustannuksia ja tuloja siirtyy koko maan tasolla yhtä paljon, joskin kuntakohtaiset siirtymät voivat poiketa toisistaan. 

Kuntakohtaisia muutoksia rajoitetaan viiden vuoden porrastetulla siirtymätasauksella ja toistaiseksi pysyvällä asukaskohtaisella rajoittimella. Enimmäismuutosrajoitin pitää kuntakohtaiset muutokset maksimissaan +/- 100 euroa/asukas. Vuonna 2023 tasapainon muutos rajataan nollaksi suhteessa edellisen vuoden tilanteeseen. 

Ulkoistussopimuksia voidaan mitätöidä

Hallituksen esityksessä painotetaan maakunnan oman tuotannon merkitystä. Tätä silmällä pitäen uudistukseen on sisällytetty mahdollisuus mitätöidä kuntien ja kuntayhtymien tekemiä ulkoistussopimuksia. 

-Osa nykyisistä ulkoistussopimuksista ei täytä valmisteilla olevan lainsäädännön ehtoja, Krista Kiuru arvioi.

Tarkkaa arviota siitä, minkä verran ulkoistusopimuksia menee roskakoriin ei tiedotustilaisuudessa ollut saatavilla. Sopimusten mitätöinnistä säädetään lain nojalla, mikäli voimassa olevat sopimukset eivät turvaa maakunnan järjestämisvastuun toteutumista, eikä sopimusta ole mahdollista lainmukaiseksi ilman uutta tarjouskilpailua. 

Mitätöinti tapahtuisi kahden vuoden siirtymäajalla. Maakunnilla ei olisi velvollisuutta maksaa sopimuksen sisältämiä sopimussakkoja. Sen sijaan tuottajalla olisi oikeus saada korvausta investoinneista, jotka jäävät mitätöinnin seurauksena hyödyttömiksi. 

Omaisuus säilyy maakunnissa

Hallituksen esityksen mukaan sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät siirtyvät sote-maakunnille varoineen ja velkoineen. Samoin on tilanne kuntien ja kuntayhtymien soten ja pelastustoimen käytössä olevan irtaimen omaisuuden, sopimusten ja henkilöstön lomapalkkavelan suhteen. 

-Omaisuus siis jää maakuntiin, eikä siirry valtakunnalliselle toimijalle. 

Marinin hallituksen linjauksen mukaan maakunnat vuokraavat kunnilta niiden omistukseen jäävät soten ja pelastustoimen toimitilat kolmen vuoden siirtymäajaksi. Sopimuksiin sisältyy yhden vuoden optio. 

Sote-maakunnilla ei ole alkuvaiheessa itsenäistä oikeutta pitkäaikaiseen lainanottoon. Tilanne muuttuu, kunhan maakuntaverotus joskus saadaan kursittua kasaan.  Maakuntien rahoitus ei sisällä myöskään erillistä investointirahoitusta. 

Verotukseen muutoksia

Maakuntaveroa saadaan vielä tovi odotella. Joka tapauksessa hallitus on linjannut, etteivät verorakenteen muutokset saa voimaan tullessaan aiheuttaa verotuksen kiristymistä. Verotuksen kautta siirretään kuntien verotuloja valtiolle noin 12,7 miljardia eurosta. Summasta ansiotuloverojen osuus on 12,1 miljardia euroa ja yhteisöveroa 600 miljoonaa euroa. 

Kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,63 prosenttiyksiköllä. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennetään kolmasosalla valtion hyväksi.

Henkilökunta siirtyy liikkeenluovutuksen periaattein

Uudet sotemaakunnat ovat tulevaisuudessa suuria työnantajia. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan sote-maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattein. Maakuntien palkkalistoille siirtyvät myös opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit.
Mikäli tukipalvelujen henkilöstö työtehtävistä vähintään puolet kohdistuu siirtyviin tehtäviin, niin työntekijä siirtyy sote-maakuntien palvelukseen. Uudistuksen yhteydessä perustetaan myös uusi itsenäinen kuntien ja sote-maakuntien työnantajaorganisaatio.

Pelastustoimi säilyy lähipalveluna

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ohella uudistukseen tulee mukaan pelastustoimi.

-Pelastustoimi säilyy jatkossakin lähipalveluna. Aivan kuten sote-palvelut, lupasi Krista Kiuru. 

Lausuntokierrokselle uudistus lähtee 15. kesäkuuta ja lausumisaikaa asiasta on aina syyskuun 25. päivään asti. 

-Lausuntokierroksen jälkeen katsomme vielä mahdollisia muutoksia. Eduskunnalla hallitus antaa uudistuksen joulukuussa. Sen jälkeen ohjakset asian suhteen ovat eduskunnalla. Maakuntavaalit voisivat olla alkuvuodesta 2022 ja maakunnat voisivat aloittaa 1.1.2023, Kiuru pohdiskeli aikataulua ääneen.

Meneekö ehdotus maaliin?

Mutta aina voi löytyä jotain, mihin uudistus törmää. 

-Ensimmäinen koeponnistamaton kenttä on Uudenmaan erillisratkaisun säätäminen lainsäädännössä. Sen kaltaista ei ole aiemmin tehty, Kiuru pohdiskeli.

-Rahoitus, maakunnan riittävä tuotanto, Uudenmaan erillisratkaisu ja kunnille suuntautuva omaisuuden erilliskompensaatio ovat asioita, jotka jäivät vielä viime kierroksella auki, pääsihteeri Päivi Salo listasi. 

 

Tilaisuuden esitysmateriaali

 

 

 

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*