”Tästä ei kerta kaikkiaan tule mitään” – Huoli sosiaalihuollon työntekijäpulasta syvenee hyvinvointialueilla, johtajat vetoavat vakiintuneen sijaiskäytännön säilyttämisen puolesta
Sosiaalityöntekijöitä eläköityy paljon tulevina vuosina, ja hyvinvointialueilla toivotaan, että työllistymistä helpotettaisiin. Uudet lait ja säädökset näyttävät kuitenkin vaikeuttavan henkilöstöpulaan vastaamista. Kuva Helsingin etsivän lähityön työskentelystä. Kuva: Liisa Takala
Hyvinvointialueiden johtajat ovat ilmaisseet huolensa sosiaalihuollon työntekijöiden riittämisestä yhteisessä kannanotossaan.
Yleisen työvoimapulan lisäksi sosiaalihuollossa tilannetta synkistää Valviran uusi linjaus sijaiskelpoisuuksista ja vuoden 2024 alussa voimaan tuleva lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakasmitoitus.
Valviran heinäkuussa 2023 julkaiseman tulkinnan mukaan sosiaalityöntekijän tehtävissä voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Valvira tulkinnan mukaan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskelu edellyttää kirjoilla olemista yliopistossa. Tulkinnassa opintonsa väliaikaisesti keskeyttäneet opiskelijat tai avoimessa yliopistossa opiskelevat eivät täytä edellytyksiä.
Hyvinvointialueilla työskenteli syksyn 2023 aikana sosiaalityöntekijän tilapäisenä sijaisena yhteensä yli 500 henkilöä. Heistä noin puolet eivät enää muuttuneen tulkinnan myötä voisi toimia tehtävässään.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Valviran linjaus nousi julkiseen keskusteluun laajemmin syksyllä. Linjauksen pelätään vaikeuttavan sosiaalihuollon palvelujen järjestämistä merkittävästi.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki vaativat, että lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakkaiden enimmäismäärän pudotusta 35:stä 30:een siirrettäisiin neljällä vuodella.
Alueilla pelätään, että palveluja ei voi järjestää lain vaatimalla tavalla, kun sijaiskäytäntö muuttuu ja asiakasmitoitus muuttuu samaan aikaan.
Sote-ministeri Kaisa Juuso, ps., totesi Kuntalehden haastattelussa, että alueethan rikkovat lakia jo nyt mm. vanhusten ympärivuorokautisessa asumispalvelussa, eikä hän luvannut esimerkiksi lykkäystä asiakasmitoituksen toteuttamiseen.
Sijaiskäytännöstä tehty uusi ohjeistus tuli puskista myös ministerille. Mutta käytännön palauttamista aiempaan, vakiintuneeseen muotoon, ei ministeri luvannut.
Valvira perusteli linjauksen päivittämistä sillä, että se on paremmin lainmukainen kuin edellinen.
-Ohjeistus ei ole lain vastainen, vaan noudattaa lain sanamuotoa. Sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö voi toimia sosiaalityöntekijän tehtävissä tilapäisesti enintään vuoden ajan, kirjoitti Valviran Sosiaali- ja terveydenhuolto-osaston johtaja Helena Mönttinen blogissaan.
Ohjetta on vaikea noudattaa sanatarkasti, eikä Valviran ”uusi” linjaus ole välttämättä sen oikeampi kuin aiempikaan, hyvinvointialueilla nähdään. Tulkinnanvarasta on osoituksena esimerkiksi se, että vuonna 2017 sosiaali- ja terveysministeriö (STM) nimenomaisesti ohjeisti Valviraa tulkitsemaan lakia siten, kuin Valvira tulkitsikin vuosina 2017-2023, eli että myös avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot riittävät tilapäisessä sosiaalityöntekijän tehtävässä. STM kehotti kirjeessään Valviraa korjaamaan virheellisen ohjeen verkkosivuilleen.
Sosiaalityötä voi opiskella yliopistossa. Sosiaalityöntekijän tutkinto on yliopistossa suoritettu ylempi, sosiaalityön pääaineopinnot sisältävä korkeakoulututkinto (yhteiskuntatieteiden maisteri YTM, valtiotieteiden maisteri VTM). Maisteritutkinnon sosiaalityö pääaineena tai sisällyttämällä tutkintoon pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä voi hakea oikeutta toimia laillistettuna sosiaalityöntekijänä.
Sen sijaan tulkinnanvarainen lienee myös lain teksti ”sosiaalityöntekijän ammattiin opiskelevasta henkilöstä”.
Sitä on myös vaikea noudattaa sanatarkasti, sillä koulutuspolkua nimenomaan sosiaalityöntekijän ammattiin ei ole olemassakaan, muistuttaa sanoo Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen. .
-Jos tarkkoja ollaan, meillä ei Suomessa ole tällaisia ihmisiä ikinä ollutkaan, koska meillä ei voi opiskella sosiaalityöntekijän ammattiin missään koulutusrakenteessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on lueteltu 160 ammatillisen koulutuksen nimikettä; yksikään niistä ei ole sosiaalityöntekijä.
Sijaiskelpoisuuden ohjeistus hiertää
Erityisesti käytännön työtä tulee hiertämään se, jos Valvira todella puuttuu sijaiskäytännön vuoden enimmäisaikaan siten, että työntekijä voi koko urallaan olla vain enintään vuoden sijaisena. Tähän asti sijaisuuksia on voinut tehdä useampia erillisissä pätkissä.
Työnantajaa tämä on helpottanut siten, että jos virkaan ei ole löydetty pätevää työntekijää, sijaiseksi kelpaava on voitu palkata uudestaan. Sijaisena toimivat useimmiten erittäin kokeneita ja osaavia työntekijöitä, muistutti Keusoten lastensuojelun päällikkö Suvi Salin Kuntalehden haastattelussa lokakuussa.
-Valviran uusi linjaus ihan oikeasti lamauttaa sosiaalipalveluja, Puustinen-Korhonen sanoo.
Hyviliin on jo tullut tietoja Valviran ensimmäisistä hyvinvointialueille annetuista kielloista jatkaa tilapäisenä sosiaalityöntekijöinä yli vuoden uuteen ohjeistukseen vedoten.
Puustinen-Korhosen mukaan on erittäin hankalaa, että lain perusteluissa eikä missään muuallakaan sanota, kummin päin sitä enintään vuoden pykälää pitää tulkita: tarkoitetaanko työntekijän koko uraa vai yksittäistä työsuhdetta.
-On tavallaan ihan älytön juttu, jos lähdetään määrittämään, että yksi sosiaalityöntekijä voi koko elämänsä aikana vain yhden vuoden olla sijaisena, Puustinen-Korhonen näkee.
Hänen mielestään tulkintojen muuttuminen saa tilanteen näyttämään siltä, että valvontaviranomaiselle kuuluva julkisen vallan käyttö, jonka aina pitäisi perustua lakiin, perustuukin mielipiteeseen – ja mielipiteet ovat vuosien saatossa vaihdelleet.
-Tämä tuo epävarmuustilanteen hyvinvointialueille. Sijaisuuksia tehneet eivät uskalla tulla töihin.
Valvontalaki lisää kiemuraa
Vuodenvaihteessa tulee voimaan myös ns. valvontalaki, eli laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta. Siinä säädetään henkilöstä ”joka ilman laillista oikeutta toimii sosiaalihuollon ammattitehtävissä”.
-Luvaton ammattitoimen harjoittaminen on kriminalisoitu, Puustinen-Korhonen tiivistää.
Valvontalain pykälän perustelussa mainitaan myös tilapäinen sosiaalityöntekijä – ja täsmälleen samat tulkinnanvaraiset lakipykälät kuin sijaiskelpoisuuden yhteydessä.
-Tulkintaongelma siis kertautuu luvatonta ammattitoimen harjoittamista koskevassa sääntelyssä. Hyvinvointialueilla on nyt huoli, että tuleeko käräjäoikeudesta sakkorangaistuksia työntekijöille, jos ihmiset tulee töihin.
Valvontalaki on jo kirvoittanut alueilla kysymyksiä käytännön työstä: Jos työntekijä todetaan ”laittomaksi”, miten se vaikuttaa tuleviin töihin ja työnsaantimahdollisuuksiin. Tai jos on tehnyt päätöksiä ”laittomana”, ovatko tehdyt päätöksetkin laittomia.
Tulkintoja odotetaan.
– Tämäntyyppisellä sotkulla vaikeutetaan niin paljon hyvinvointialueiden tehtävää, että tästä ei kerta kaikkiaan tule mitään.
Juttua muokattu 21.12. klo 16.05: Lisätty kohta sosiaalityön opiskelemisesta yliopistossa.
Lisää aiheesta:
No kylläpä kehtaatte julkaista moista soopaa, järkyttävä työttömyys alalla ja silti pidätte rokotepassia voimassa.
Sosiaalityöntekijäksi valmistutaan yliopistosta, maisteriksi pääaineena sosiaalityö. Miksi väitetään ettei koulutusta ole missään? Sana ammatti on tässä kohtaa saivartelua. Sen sijaan tämä ohjeistus että ei saa työskennellä vuotta enemmän aiheuttaa vaihtuvuutta vieläkin enemmän.
Mielestäni sosiaalityön pääainetta riittävät määrät opiskellut ja yliopiston kirjoilla oleva on sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva opiskelija. Opinnot suoritettuaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineenaan sosiaalityö ja on silloin kelpoinen sosiaalityöntekijäksi. Sen sijaan sosionomi, jonka sosiaalityön opinnot ovat avoimesta yliopistosta ja joka ei ole kirjoilla yliopistosta, ei ole alan opiskelija. Huomioitava vielä on, että monella tämän verran opintoja suorittaneella sosionomilla ei ole tarkoitustakaan jatkaa sosiaalityön opintoja yliopistossa, vaan he toimivat laittomina sosiaalityöntekijöinä.
Hei, nyt voisitte siellä toimituksessa lisätä artikkeliin tiedon että sosiaalityöntekijän koulutus on olemassa, sosiaalityöntekijäksi valmistutaan yliopistosta. Tutkinnon nimi on sosiaalityöntekijä, vtm. Jäätävää miten ette väärää väittämää korjaa!!