Kun ”luvaton sosiaalityöntekijä” voi pian saada sakkoja, sosiaalityöhön ei saada enää tekijöitä, palvelujohtajat pelkäävät – ”Mitä tahansa teemme, rikomme lakia”
Valviran uuden sijaiskäytäntöohjeistuksen arvioidaan vaikeuttavan sosiaalityöntekijöiden saatavuutta. Helsingin kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluiden johtajan Maarit Sulavuoren mukaan pelkona on, että yksistään Helsingissä ohjeistus merkitsee 125 sosiaalityöntekijän menettämistä. Työntekijäpula puolestaan merkitsee, että niin lapset kuin aikuiset, joille lain mukaan kuuluisi omatyöntekijä, jäävät vaille lain edellyttämää palvelua. Kuva: Ville Miettinen
Hyvinvointialueiden mahdollisuudet selviytyä lakisääteisistä palvelutehtävistään ovat vakavasti uhattuna mm. sosiaalihuoltoa koskevan epäselvän ja epätarkoituksenmukaisen lainsäädännön vuoksi, alueiden palvelujohtajat varoittavat.
Sosiaali- ja terveysministeriölle osoitetussa kirjeessä muistutetaan paitsi aiemmin julki tuodusta huolesta, joka koski Valviran uutta ohjeistusta sijaisten käytöstä sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijän uutta asiakasmitoitusta, myös vuoden 2024 alussa voimaan tulevasta valvontavalaista, jonka pykälä 50 käytännössä kriminalisoi ”luvattoman sosiaalityöntekijän”.
Uudessa laissa sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 50 § mukaan ”henkilö, joka ilman laillista oikeutta toimii sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettuna sosiaalihuollon ammattihenkilönä, on tuomittava luvattomasta sosiaalihuollon ammattitoimen harjoittamisesta sakkoon. Luvattomasta sosiaalihuollon ammattitoimen harjoittamisesta on tuomittava myös se, joka ilman tämän lain 21 §:ssä säädettyä rekisteröintiä koskevaa päätöstä tuottaa palveluntuottajana sosiaalihuollon palveluja tai ylläpitää sosiaalihuollon palveluyksikköä.”
Käytännön työlle lailla voi olla vakava ja haastava merkitys. Sosiaalityön johtajat ennakoivat kirjeessä STM:lle, että valvontalain voimaantulo tarkoittaa sitä, että suuri määrä hyvinvointialueilla tilapäisesti toimivista sosiaalityöntekijöistä joutuu lopettamaan työskentelyn sosiaalityöntekijänä.
Tällaisia työntekijöitä on koko maassa noin 500 syksyllä tehdyn kartoituksen mukaan.
-Ennakoimme, että valvontalain voimaantulon myötä sosiaalityön sijaisuuksiin ei saada enää jatkossa riittävästi tekijöitä, kun tilapäisesti sosiaalityöntekijänä toimivat eivät halua joutua tuomituiksi luvattomasta sosiaalihuollon ammattitoimen harjoittamisesta, kannanotossa todetaan.
Kannanoton ovat allekirjoittaneet sosiaalijohtajat, toimialuejohtajat tai vastaavat palvelujohtajat kaikilta hyvinvointialueilta.
”Tämä on iso ongelma”
Pykälä itsessään on hyvä, muistuttaa Helsingin kaupungin perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Maarit Sulavuori.
Mutta kun se linkittyy Valviran muuttamaan sijaiskelpoisuusohjeistukseen, yhtälöstä tulee ongelmallinen.
Vaikka vielä ei tiedetä, kuinka tarkasti Valvira seuraa sitä, etteivät opiskelijat toimi sosiaalityöntekijän sijaisena enempää kuin vuoden, käytännössä työntekijät alkavat epäröidä töiden vastaanottamista, palvelujohtajat arvioivat.
-Tämä on iso ongelma. Meiltä poistuu ihan hirveä määrä [työntekijöitä].
-Jos olisin itse siinä tilanteessa, en tiedä ottaisinko riskin, että jatkan työsuhdetta ja saan rikosrekisterimerkinnän siitä huolimatta, että työnantaja minut palkkaisi.
Työnantaja voi siis edelleen tarjota sijaisuutta, mutta ”luvattoman” narahtaessa vastuun kantaa työntekijä.
Hyvinvointialueilta on vedottu sosiaali- ja terveysministeriöön useaan kertaan syksyn aikana.
Asetus sijaisten turvaamiseksi tarvitaan pian
Aiemmin syksyllä alueet vaativat Valviran ohjeistuksen palauttamista entiselleen tai lastensuojelun sosiaalityöntekijän enimmäisasiakasmäärän alentamisen lykkäämistä.
Nyt alueilla vaaditaan asetusta, joka mahdollistaisi sijaisuuksien tekemisen entiseen malliin, eli enemmän kuin vuoden koko uran aikana.
Asetus ammattihenkilölakiin pitää saada nopeasti, Maarit Sulavuori sanoo.
-Pitäisi tulkita niin, että vuoden maksimiaika on yhtä sijaisuutta kohden. Ja jos ei sen päätyttyä löydy muodollisesti pätevää työntekijää, sijaisuus voidaan uusia.
-Toivomme tätä myös siksi, että he ovat hirveän hyviä työntekijöitä. Kannustamme heitä koko ajan, että he saisivat opintoja suoritettua ja tuemme heitä valmistumisessa.
-Nyt kun he eivät pysty olemaan hyvinvointialueella töissä, he menevät muualle töihin ja kiinnittyvät muihin työpaikoihin, Sulavuori sanoo uuden ohjeistuksen vaikutuksesta.
Koko maan 500 työntekijästä, jota Valviran uusi ohjeistus koskettaa, Helsingin kaupungin palveluksessa on 125, heistä noin 40 toimii lastensuojelussa.
-Meidän pelkomme on, että kaikki 125 sanovat, että eivät jatka, Maarit Sulavuori sanoo.
Palvelujen käyttäjille vaikutus olisi dramaattinen.
-Lastensuojelussa meillä on vakansseja hyvin, mutta jos meillä ei ole työntekijöitä, lapset eivät tule saamaan omatyöntekijää. Sama tilanne on aikuissosiaalityössä.
-Laki sanoo, että erityistä tukea tarvitsevalla tulee olla omatyöntekijänä sosiaalistyöntekijä. Siten emme täytä sitä lakipykälää. Mitä tahansa teemme, jossain kohtaa emme pysty toteuttamaan sitä, mitä laki vaatii.
”Kuinka pitkälle joudumme viemään tilanteen?”
Palvelujohtajat eivät ole saaneet vastakaikua STM:stä. Kuntalehden haastattelussa lokakuun lopulla sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso, ps., sanoi, että suunnitelmia nopeiksi toimiksi ei ole, mutta tilannetta seurataan.
Maarit Sulavuori pelkää, että selkeys käytäntöihin alkaa löytyä vasta sitten, kun tilanne on niin paha, että se ei voi jäädä keneltäkään huomaamatta
-Kuinka pitkälle joudumme viemään tilanteen niin, että olemme oikeasti isossa ongelmassa, kun tilanne olisi voitu korjata. Jossain vaiheessa korjataan, mutta siihen mennessä on tehty aika paljon hallaa.
Lisää aiheesta:
