Tuoko sote-ratkaisu jättisäästöt?
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:Cambria;}
.MsoChpDefault
{font-family:Cambria;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
Kehysriihessä asetetuista taloustavoitteista merkittävä osa
tulisi siitä, että viiden järjestäjän sote-mallissa sosiaali- ja terveysmenot
saadaan kuriin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) katsoo
selvityksessään, että säästöjä saadaan aikaan sillä, että viisi suurta
terveyspalveluiden järjestäjää pystyy vaikuttamaan palvelujen toteutukseen
paremmin kuin sadat nykyiset järjestäjät.
Myös sosiaali- ja terveystoimintojen hallinnollisten
investointien määrää ja tietotekniikan hankintojen määrää voidaan vähentää ja
tehostaa niiden hyödyntämistä.
Valtiovarainministeriössä arvioidaan, että sote-uudistus
voisi tuoda jopa miljardiluokan säästöt sosiaali- ja terveystoimeen.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo, että
säästöt ovat mahdollisia, mutta uudistus ei mitenkään ehdi valmiiksi niin
nopeasti, että säästöt toteutuisivat jo vuoteen 2018 mennessä, eli vuosia
2015–2018 koskevan kehysarviokauden aikana.
– Malli on niin monelta osin auki, ettei sen vaikutuksia voi
arvioida. Säästöjä on mahdollista saada aikaan, mutta ei hetkessä.
Kuntien kannalta maksajina on Kietäväisen mukaan olennaista,
että ne kykenevät vaikuttamaan kustannuksiin.
Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko korostaa, että tuottamisen ja järjestämisen selkeytys pitää varmistaa.
Hän katsoo, että valmistelussa kuntien keskusjärjestöä pitää kuulla
merkittävästi.
– Pitää saada hyvinvointipalvelukokonaisuus, uusi
järjestelmä ei saa jää erikoissairaanhoitojohtoiseksi, Rantakokko sanoo.
Lue lisää uudesta Kuntalehdestä (5/2014).
Kuva: Ville Miettinen
