Turkulaisen saattohoitoyrityksen hinnat huolestuttivat jo ennen rikosepäilyjä – "keskeistä on kuntien hankintaosaaminen"

Lounais-Suomen poliisi epäilee vakavia rikoksia yksityisessä saattohoitoyksikössä Turussa. Esitutkintamateriaali kattaa 23 rikosta mukaan lukien törkeän kuolemantuottamuksen, törkeän pahoinpitelyn, törkeän kavalluksen, törkeän petoksen ja useita törkeitä väärennöksiä ja huumausainerikoksia.

Turun kaupunki kilpailutti kotisaattohoidon ostopalvelut vuoden 2010 lopussa. Kilpailutuksen voitti Kotisairaala Luotsi Oy, jota johti entinen aviopari. Johtokaksikon nainen oli koulutukseltaan lääkäri, mies sairaanhoitaja.

Turku teki Kotisairaala Luotsi Oy:n kanssa neljän vuoden ostosopimuksen, joka kesti vuodesta 2011 vuoden 2014 loppuun. Tuona aikana johtokaksikko syyllistyi lukuisiin epäiltyihin rikoksiin.

Vakavimmat rikosepäilyt kohdistuvat johtokaksikon sairaanhoitajaan. Lääkäriä epäillään osalliseksi hoitajan tekemiin rikoksiin. Lisäksi kuutta Turun kaupungin virkamiestä epäillään valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja edustavan Hyvinvointiala HALI ry:n hoivajohtaja Arja Laitinen arvioi, että Turun tapauksessa on kyse yksittäisten henkilöiden selkeästi tuomittavasta toiminnasta, joka ei missään nimessä kuvaa laajemmin yksityisiä sotepalveluita. Myös hoiva- ja hoitotehtäviin päätyy aika ajoin ihmisiä, jotka käyttävät asemaansa väärin.

Niin on käynyt sotepuolella sekä julkisissa että yksityisissä palveluissa, Laitinen muistuttaa. 2000-luvulla suomalaisia järkyttivät esimerkiksi Nokian ja Ylisen insuliinisurmat.

– En näe, että kyseinen Turun tapaus kuvastaisi sen enempää yksityisen kuin Nokian tapaus julkisen sektorin toimintaa.

Turun kaupunki on aloittanut sisäisen tutkinnan tapauksesta. Kaupunginjohtaja Minna Arve on jäävännyt itsensä sisäisestä selvitys- ja tarkastusprosessista. Arve kertoo Twitter-tilillään tehneensä päätöksen kuultuaan, että hänen lähiomaisensa oli aikanaan mukana valmistelemassa kotisaattohoidon kilpailuttamista.

Olen saanut tänään tietooni, että lähiomaiseni on aikanaan ollut mukana valmistelemassa kotisaattohoidon kilpailuttamista. Saatuani tiedon, olen jäävännyt itseni kaupungin sisäisestä selvitys- ja tarkastusprosessista ja apulaiskaupunginjohtaja Virtanen vastaa siitä.

— Minna Arve (@minnaarve) March 3, 2020

Tarjouspyyntö ulkoistuksen tärkein vaihe

Kun kunta hankkii sotepalveluita tai ulkoistaa palveluntuotantoa, kilpailutuksen voittajaksi valitaan monesti yritys, jolla on halvimmat hinnat. Kilpailutuksissa kunnat asettavat usein myös kattohinnat noin 20–25 prosenttia matalammalle, kuin mitä kunnan itse tuottamien vastaavien palveluiden kustannukset ovat, HALI ry:n hoivajohtaja Arja Laitinen sanoo.

Pelkän hinnan tuijottaminen uhkaa laatua.

– Keskeistä on kuntien hankintaosaaminen. Onko kunnalla ymmärrystä siitä, voiko selvästi pienemmällä hinnalla täyttää asetetut ja odotetut laatuvaatimukset.

Myös Kotisairaala Luotsi Oy näyttää aikanaan voittaneen kilpailutuksen Turussa nimenomaan hinnan vuoksi. Luotsin tarjouksessa esimerkiksi sairaanhoitajan kotikäynnin kustannuksiksi arvioitiin 25,9 euroa ja lääkärin kotikäynnin kustannuksiksi 49,9 euroa. Muilla tarjoajilla hinnat olivat selvästi korkeammat.

Poikkeuksellisen halpa hinta herätti arvostelua jo ennen rikosepäilyjä. Hinta osoitti, että sen paremmin palvelun tarjoaja kuin ostajakaan eivät ymmärtäneet saattohoitotyön luonnetta, arvioi Terhokodin johtajana toiminut ylilääkäri Juha Hänninen.

Alkuvuodesta 2011 Hänninen kirjoitti Turun Sanomiin mielipidekirjoituksen otsikolla Saattohoito – saako Turun kaupunki sitä mitä ostaa. Hänninen huomautti kirjoituksessaan, että Lounais-Suomen saattohoitosäätiö r.s. oli ollut kilpailutuksessa laatupisteiltään ylivoimainen. Luotsin hintoja hän puolestaan piti yhteensopimattomina asianmukaisen saattohoidon kanssa.

– Olen itse järjestänyt Terhokodissa kotisaattohoitoa vuodesta 1993 ja tiedän, ettei Luotsin tarjoamilla hinnoilla voi kotisaattohoitoa toteuttaa tai sitten siellä tiedetään jotakin, josta itse en ole selvillä, Hänninen kirjoitti.

Osui silmiin Terhokodin entisen ylilääkärin Juha Hännisen huoli #kotisaattohoito laadusta Turussa jo siinä vaiheessa,kun nyt syytteessä oleva yritys voitti polkuhinnoin kilpailutuksen v. 2011.Pelot kävivät valitettavasti toteen. #saattohoito #kilpailutus https://t.co/NMc1FSmjRE https://t.co/Hw2iehxcKC

— Mia Laiho (@MiaLaiho) March 2, 2020

Kunta on aina lopulta vastuussa sotepalveluiden laadusta. Jos kunta päättää ulkoistaa, tärkein vaihe on tarjouspyyntö, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen arvioi. Tarjouspyyntöasiakirjoissa kunnan on määriteltävä tarkkaan, mitä se on ostamassa ja kirjoitettava auki, millaista laatua se vaatii.

Terhokodin Hänninen huomautti mielipidekirjoituksessaan, että Luotsin edulliset hinnat vastasivat käytännössä 30 minuutin rutiinikäyntien hintoja. Saattohoitoon perehtyneen ylilääkärin mukaan tällaiset käynnit eivät ole yleensä tarkoituksenmukaisia tai riittäviä, kun on kyse lähestyvää kuolemaa edeltävästä hoidosta.

2010-luvun alun jälkeen kuntien sotekilpailutusten määrä on kasvanut. Samalla kuntien osaaminen on lisääntynyt, Kuntaliiton Myllärinen sanoo.

– On oltava tarkkana, että saa, mitä tilaa. Kunnat ovat viime vuosina oppineet tekemään tarjouspyyntöasiakirjoja. Hankintalaki on monimutkainen, ja varmasti kunnat ovat joutuneet maksamaan matkalla myös oppirahoja.

Valvonta ei ole kyttäystä

Kuntien osaaminen on lisääntynyt sopimusten laatimisen lisäksi myös valvonnassa. Laadunvalvonnan kannalta oleellinen on omavalvontasuunnitelma, jota myös laki edellyttää.

Omavalvonnan ohella valvonta on riskipainotteista. Kunnat tekevät tarkastuksia kuullessaan moitteita. Henkilökunnalla on myös velvollisuus ilmoittaa, jos asiakkaiden potilasturva on uhattuna.

Valvontaa varten on tehty hyvät lait ja käytännöt, Tarja Myllärinen sanoo. Aukotonta valvontaa ei kuitenkaan ole olemassa.

–  Maailmaa ei saa sellaiseksi, että ikinä ei tapahtuisi rikoksia tai mitään moitittavaa. Jos kaikkea toimintaa valvottaisiin, olisi jokaisen hoitajan vieressä valvoja.

Myllärisen mukaan keskeistä on rakentaa luottamus palvelun tuottajan ja ostajan välille. Monilla kunnilla on erittäin vuorovaikutteista valvontaa, kuten säännöllisiä tapaamisia ja yhteisiä koulutuksia.

– Valvonta ei ole kyttäystä, Myllärinen kiteyttää.

Myös Hali ry:n Arja Laitinen korostaa, että valvonnan tulee olla molemminpuolista yhteydenpitoa, ei yrityksiä saada toista kiinni virheistä. Esimerkiksi Tampereella on Laitisen mukaan hyvä malli, joka perustuu terveyspalvelun tuottajien ja kunnan väliseen kumppanuuteen.

Kuten kaikessa, myös valvonnassa on lopulta kyse resursseista. Kunnan valvontaa suorittavilla tulee olla tehtävään sopiva koulutus ja tarpeeksi aikaa, jotta he ehtivät puuttua ongelmiin, Laitinen toteaa.

–  Valvontaa ei voi suorittaa vasemmalla kädellä.

Lue lisää Turun  kotisaattohoidon rikoisepäilyistä:

Turussa epäily vakavista rikoksista kaupungin ostamassa kotisaattohoitopalvelussa